"Suhtaudumme täällä Oulun seudulla edelleenkin hyvin valoisasti elektroniikkateollisuuden tulevaisuuteen. Ala työllistää 4 500 henkilöä ja tuore selvitys osoittaa, että viime syksystä lähtien suuret elektroniikkayritykset ovat jopa lisänneet työntekijöidensä määrää noin kolmellasadalla", kumoaa Oulun seudun osaamiskeskusohjelman johtaja Martti Launonen käsitykset alan hiipumisesta.
Tukea Launosen puheille antaa perjantaina julkistettu Oulun kehä -selvitys, jossa on läpivalaistu elektroniikkateollisuuden nykytilaa, tulevaisuuden näkymiä ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi tarvittavia toimia.
Selvityksen tehnyt Toivo Vilmi Oulu Business Networks Oy:stä haastatteli selvitykseensä Oulun seudulla toimivien suurten sopimusvalmistajien Filtronicin, Jutronin, Nokian, PKC:n, Remecin, Sanmina-SCI:n ja Scanfilin edustajia vuodenvaihteessa.
"Yritykset uskovat menestymisen mahdollisuuteen Oulun seudulla. Heidän mielestään tänne sopii tällainen high mix - low volume -tuotanto eli pitkälti automatisoitujen suuren tuotekirjon ja pienten sarjojen joustava valmistus", Vilmi kertoo.
Automatisoiduilla linjoilla tuotannon työvoimakustannusten osuus pystytään painamaan mahdollisimman alhaiseksi, mutta Vilmi huomauttaa, ettei ilman ammattitaitoisia työntekijöitä ja esimerkiksi korkeasti koulutettua suunnitteluhenkilöstöä täälläkään pärjätä.
Kiina ja Kostamus
mahdollisuuksina
Vilmin mukaan yleinen keskustelu siitä, että työpaikat menevät Kiinaan, haittaakin jo yritysten investointieurojen saamista ja myös alalle kouluttautumista. "Yritysten pitäisikin kertoa positiivisista uutisistaan."
Näihin positiivisiin viesteihin voivat kuulua paitsi uusien työpaikkojen perustamiset, myös Oulun alueen erinomaiset edellytykset pysyä jatkossakin maan parhaana elektroniikkateollisuuden toimintapaikkana. Tätä edistää jo olemassaoleva laaja yhteistyöverkosto, hyvä logistiikka sekä korkeatasoinen tutkimus, tuotekehitys ja koulutus.
Vaikka Oulun seudun elektroniikkafirmat näkevät alueen toimintaedellytykset jatkossakin hyvinä, patistaa selvitys alueen yrityksiä käyttämään entistä tehokkaammin hyväksi Kiinan ja Kostamuksen mahdollisuuksina.
"Yritykset eivät mene Kiinaan halpojen työvoimakustannusten takia vaan suurten markkinoiden takia. Kiinaan meno voikin varmistaa tuotannon ja työpaikkojen säilymisen täällä."
Työvoimakustannusten leikkauksessa Kostamuksen seutu onkin Vilmin mukaan paljon houkuttelevampi toimintakohde kuin Kiina. Kostamus on vain kolmen tunnin ajomatkan päässä ja esimerkiksi PKC toimii jo alueella tuloksellisesti.
"Kostamukseen ja lähiympäristöön voitaisiin saada Oulun seudulla tarvittavien komponenttien esimerkiksi piirilevyjen valmistusta Kiinasta ja Etelä-Euroopasta", Vilmi esittää.
Yhtä ainoaa mallia
ei ole olemassa
Oululaisen Jutron Oy:n toimitusjohtajan Rainer Partasen mukaan valmistuksen siirtäminen ainakin osittain halvan työvoiman maihin on välttämätöntä silloin, kun tuotteiden valmistus on voimakkaasti käsityövaltaista. Tämä ei ole kuitenkaan Jutronin ensisijaisesti valitsema malli.
"Toinen tie on se, että panostamme täällä voimakkaasti tuotekehitykseen. Tällöin tuotteet suunnitellaan jo siten, että niissä voidaan hyödyntää modernia teknologiaa ja automaatioita. Me olemme huolehtineet siitä, että yhtiön konekanta ja tuotekehityshankkeet ovat sellaisia, että tuotteet voidaan tehdä pitkälti automatisoidulla ratkaisuilla."
Partasen toiveena on, että myös suomalaiset testaus- ja automaatiojärjestelmän kehittäjät ymmärtäisivät tämän toimintamallin mahdollisuudet ja panostaisivat piensarjavalmistusteknologian kehittämiseen.