Kotitalouksien sähkönkulutuksesta valaistus lohkaisee leijonanosan eli 22 prosenttia. Seuraavina ovat kylmälaitteet ja elektroniikka, jonka osuus on noussut selvästi.
Vuonna 1993 kodinelektroniikan sähkönkulutuksen osuus oli seitsemän prosenttia, nyt luku on 12.
Tiedot ilmenevät Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006 -tutkimuksesta, jossa selvitettiin kotitaloussähkön käyttöä laiteryhmittäin ja arvioitiin myös niiden säästöpotentiaaleja vuoteen 2015 ja 2020. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin vuonna 1993.
Kotitalouksien sähkönkäyttö on samana aikana kasvanut 8,5 terawattitunnista vajaaseen 10,6 terawattituntiin. Lukuihin ei sisälly asumisen sähkölämmitystä.
Suomessa kulutettiin sähköä vuonna 2006 yhteensä 90 TWh.
Kylmälaitteiden eli jääkaappien, pakastimien ja niiden yhdistelmien kokonaiskulutus on laskenut kolmessatoista vuodessa noin 2,2 terawattitunnista alle 1,5 terawattituntiin.
Kodinelektroniikan, johon lasketaan televisiot ja tietokoneet lisälaitteineen, sähkönkulutus on puolestaan kasvanut voimakkaasti 0,5 terawattitunnista vuonna 1993 yli 1,2 terawattituntiin vuonna 2006.
Elektroniikan aiheuttama sähkönkulutus on tasoltaan jo samaa luokkaa kylmälaitteiden kanssa.
Vuodelle 2020 laskettu tekninen tehostamispotentiaali on 0,3 TWh. Tulevaa kehitystä on kuitenkin vaikea arvioida nopean teknisen kehityksen vuoksi. Keskeinen tekijä kulutuksessa on valmiustilan virrankäyttö.
Myös siirtyminen pöytätietokoneista kannettaviin tietokoneisiin ja televisioon integroituihin digisovittimiin pienentävät virrankulutusta tulevaisuudessa.