Kärsämäen rauhanyhdistyksen
80-vuotisjuhlan messu Kärsämäen kirkossa tänään sunnuntaina
kello 10. Lounas ja kirkkokahvit
rauhanyhdistyksellä kello 11.30. Juhla kello 13.
Meilahden kirkkoon Helsinkiin alunperin vuonna 1954 valmistetut urut, joita nimitettiin Elefanttiuruiksi, ovat kotiutuneet Norsumäelle eli Kärsämäelle.
Kärsämäen rauhanyhdistys osti urut seitsemän vuotta sitten Ylivieskan rauhanyhdistykseltä, jolle ne olivat erinäisten vaiheiden jälkeen päätyneet. Urut poistettiin käytöstä Ylivieskassa, kun yhdistys rakensi itselleen uuden toimitalon.
Elefantiksi urkuja kutsuttiin muotonsa vuoksi. Niitä pidettiin kömpelöinä. Ne olivat raskaat, ja niillä oli alunperin jalat.
Kärsämäen rauhanyhdistyksen miesten vuosien aherrus urkujen kunnostamiseksi on päättynyt. Työ vaati tuhansia talkootyötunteja.
Urut ovat historialliset. Ne edustavat 1600- ja 1700-lukujen urkurakennustekniikkaa. Urut esitellään yhdistyksen 80-vuotisjuhlassa.
Veikko Virtasen kolmannet urut
"Urut sopivat hyvin yhdistyksen toimitaloon ja soivat siellä kauniisti", yhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Esko Ristinen sanoo.
Urut ovat pian 80 vuotta täyttävän urkurakentaja Veikko Virtasen kolmannet urut.
Urkutoimikunnan jäsen, Tapani Kopsa kertoo, että Virtanen on ollut asiantuntijana mukana urkujen laajassa kunnostushankkeessa. Häntä odotetaan myös sunnuntain juhlaan.
Urkujen soinnin kannalta tärkeän ja vaativan äänitystyön on tehnyt Tapani Hintsala Kalajoelta.
Talkootyö pienensi kustannuksia
Urut ovat pneumaattiset ja mekaaniset ja niissä on nyt kymmenen äänikertaa. Vanhoja äänikertoja on kerätty talteen. Jokunen uusikin äänikerta on ostettu.
Urkujen hankinnan ja kunnostuksen rahalliset kustannukset jäivät mittavan talkootyön ansiosta vain 15 000-20 000 euroon. Vastaavanlaisten uusien urkujen hinta saattaisi Esko Ristisen mukana olla jopa kymmenkertainen.
Seuroja pidetään
joka pyhä
Kärsämäen rauhanyhdistys on vireä yhdistys. Jäseniä todettiin helmikuussa pidetyssä vuosikokouksessa olevan 167.
"Se on keskimääräinen tämän kokoiselle paikkakunnalle", Ristinen sanoo.
Seurat ovat ylivoimaisesti merkittävin yhdistyksen toimintamuoto. Seuroja pidetään joka pyhäaika. Lapsille on päiväkerhoja ja pyhäkouluja. Nuorille on kahden viikon välein raamattuluokka. Lisäksi nuorille järjestään retkiä ja erilaisia tapahtumia.
Kaksi kertaa vuodessa järjestetään seurakuntapäivä, jossa on alustuksia ja keskusteluja.
Toiminta keskittyy Saunatiellä sijaitsevaan toimitaloon. Se on kolmas toimitalo yhdistyksen historiassa ja valmistui 1990-luvun alussa.