Suomen rämpiessä syvässä epätoivon alhossa, aivan lähellä on maa, joka porskuttaa eteenpäin ja istuu rahasäkin päällä.
Kirjaimellisesti, sillä öljyvarat on toistaiseksi rahastoitu, vieläpä eettisesti kestävällä tavalla. Norjassa vaalivoiton saaneet oikeistopuolueet tosin vaativat syksyn kampanjassa öljyrahaston pussinnyörien höllentämistä.
Norja on asemoinut tulevaisuutensa tukevasti pohjoisen luonnonvaroihin. Kun maa pääsi joitakin vuosia sitten Venäjän kanssa sopimukseen merenalaisesta rajalinjasta, on alueella riittänyt tohinaa.
Norjan ulkopolitiikan strateginen painopiste on arktisella alueella. Maalla onkin pitkästi rantaa Pohjanmerellä, Norjanmerellä ja Barentsinmerellä. Valtaisat vedenalaiset kaasu- ja öljyvarat sijaitsevat siellä.
Öljy- ja energiaministeriö avaa jatkuvasti uusia kenttiä tutkittavaksi arktisella alueella.
Statoilin johtaja tosin pani vähän aikaa sitten jäitä hattuun pohjoisten luonnonvarojen hyödyntämisessä. Hän kertoi, että Barentsinmeren esiintymiä päästään hyödyntämään aikaisintaan 2040–50-luvuilla.
Operointi arktisella alueella on vaikeaa, eikä luonto kestä Exxon Valdezin Alaskan tai BP:n Meksikonlahden kaltaisia onnettomuuksia.
Suomessa arktiset mahdollisuudet tunnustetaan. Liiketoiminnan harjoittamiselle asetetaan kuitenkin tiukkoja reunaehtoja, kun kesäkaudet joutilaina olevia jäänmurtajia ei haluta päästää öljynporauslauttojen avuksi tekemään bisnestä.
Vaikuttavuusarviot ja mahdolliset riskit on tietenkin kartoitettava, mutta ihme jappasuksi tämä politiikka on meillä mennyt. Karhu kaadetaan ja suolistetaan ennen kuin on päästy edes metsään. Mitään ei saa tehdä, olla möllötellään vaan ja saivarrellaan.
Suomen työttömyysasteeksi kerrottiin juuri 7,9 prosenttia. Työttömyys on edelleen noussut, vaikka lomautusten kasvu onkin pysähtynyt. Uusien työpaikkojen määrä on vähentynyt. Oulussa työttömyysaste on lähes kaksinkertainen muuhun maahan verrattuna.
Norjassa työttömyysaste on 3,5 prosenttia eli käytännössä siellä on vankka täystyöllisyys ja pula työvoimasta. Valtio on velaton. On selvää, että tällaisella maalla on muita paremmat edellytykset rakentaa menestystä ja investoida.
Oulussa ei onneksi ole tälläkään kertaa jääty toimettomaksi. Oululla on tiivistyvät suhteet Norjan arktiseksi pääkaupungiksi kovaa vauhtia nousevan Tromssan kanssa. Sillä suunnalla taloudellinen yhteistyö näyttää lupaavalta.
Tromssa on Ouluun verrattuna idyllinen pikkukaupunki, noin 70 000 asukasta. Se on kuitenkin merkittävä sillanpääasema pääsyssä Pohjois-Norjan kasvaville markkinoille.
Kaiken lisäksi Golf-virta hellii pohjoista kaupunkia niin, että tammikuussakin on pakkasta vain noin miinus neljä astetta. Pimeää tosin kestää melko pitkään.
Pohjois-Norja, aivan kuten Pohjois-Suomikin, on ollut aivan viime vuosiin asti etäinen, kaukainen, muuttotappiosta kärsivä alue. Asenteet niin Oslossa kuin Helsingissäkin ovat muuttumassa.
Eivät norjalaisetkaan ole ongelmattomia yhteistyökumppaneita, mutta vaikeuskerroin on huomattavasti pienempi kuin venäläisten kanssa.
Pohjoisessa on mahdollisuuksia uusiin elinkeinoihin, jotka vaikuttavat koko maan tuotannolliseen toimintaan. Norjassa öljy- ja kaasuvarat, Suomessa uudet kaivokset. Ja kummassakin kukoistava matkailu sen päälle. Vain tumpelot voivat pilata nämä mahdollisuudet.
Ruotsin opetuksen lopettamista kouluissa ei siten kannata vielä kiirehtiä. Norjalaisten kanssa tulee yleensä hyvin juttuun ruotsilla ja se murtaa nihkeyden nopeasti.
Akkurat!