Oululainen Osmo Hälli on tallentanut perhepiirinsä elämää 8-millimetrin kaitafilmille vuodesta 1970 lähtien 80-luvun lopulle asti.
"Se on kullanarvoista materiaalia", Hälli kehuu.
Hetkeä aikaisemmin hän luovutti noin parikymmentä filmikelaa Suomalaisten oma historia -projektin käyttöön.
Hanke on Nordisk Film -televisioyhtiön ja Suomen kaitafilmi ry:n yhteishanke. Kaitafilmeistä kootaan kahdeksanosainen, vanhojen maakuntarajojen mukaan jaoteltu dvd-julkaisu, jonka pitäisi olla kauppojen hyllyillä jouluun mennessä.
Eilen elävää kuvaa keräävä kiertuekaravaani pysähtyi Oulun torille. Kiertue alkoi viime torstaina Helsingistä.
"Keräämme tavallisesta elämästä tavallisten ihmisten kuvaamaa materiaalia", tuottaja Esa Salokorpi kertoo.
"Autoja ja lapsia on kuvattu paljon sekä Lapin reissuilla tunturimaisemia." Salokorpi arvelee, että kaitafilmille kuvaaminen oli 70-luvulla hyvin suosittua.
Kaikki projektia varten luovutetut filmit digitalisoidaan dvd-levyille, jonka materiaalin luovuttaja saa itselleen. Ajan haalistamat väritkin saadaan takaisin.
"Vintti on yksi pahimmista paikoista, missä filmejä voi säilyttää, koska siellä on suuria lämpötilanvaihteluita", Salokorpi tietää.
Kaitafilmejä tulisi säilyttää viileässä, pimeässä ja kuivassa paikassa.
Kaitafilmien digitalisoinnin yhteydessä niiden sisältöön tutustutaan tarkemmin, ja jos materiaalia halutaan käyttää Suomalaisten oma historia -julkaisun osana, otetaan yhteyttä kuvaajaan.
Samalla selvitetään, että mitä kuvassa tapahtuu, keitä henkilöitä siinä on sekä missä ja milloin se on kuvattu.
Alkuperäisfilmit kuvaaja voi pitää itsellään tai luovuttaa ne Suomen kaitafilmille tai Museovirastolle.
Yksityisten ja yhdistysten kuvamateriaalin lisäksi projektissa hyödynnetään Suomen kaitafilmin arkistoa ja Suomen elokuva-arkiston uutiskatsauksia.
"Niillä sidotaan tarinoita yhteen. Miten asia on uutiskatsauksissa kerrottu ja miten se on näyttäytynyt ihmisten arjessa", Salokorpi kertoo.
Oulusta materiaalia kertyi mukaan kolmisen tuntia. Salokorpi toivoo ihmisten lähettävän materiaalia myöhemmin, jos ei päässyt keräyspaikalla käymään.
Lisätietoja internetistä www.suomalaistenomahistoria.fi