Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen suunnittelu käynnistyy Inarissa. Kaksivuotisen suunnitteluprojektin päälliköksi valittu Liisa Holmberg uskoo, että saamelaisen kulttuuri- ja hallintokeskuksen yhteyteen tuleva elokuvakeskus konkretisoituu jopa itse päähanketta nopeammin.
"Mittavasta kulttuuri- ja hallintokeskuksesta on parhaillaan meneillään valmisteluprojekti. Voi olla, että elokuvakeskus on toiminnallisesti jo valmis, ennen kuin saamelaiskäräjät pääsee muuttamaan toimintojaan uuteen taloonsa", hän kertoo.
Saamelaiskäräjät valitsi Holmbergin tehtävään viime viikon perjantaina. Työnsä tämä inarilainen ekonomi ja kauppatieteiden maisteri otti vastaan heti seuraavana maanantaina.
Kylmiltään Holmberg ei elokuvamaailmaan heittäydy, sillä vuosina 1999-2002 hän työskenteli Lapin läänin elokuvasihteerinä. Hänellä on myös pitkäaikainen kokemus saamelaiselokuvien tuotannossa.
Projektin tavoitteena on kartoittaa alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen rahoitusmuodot ja toimintatavat sekä kehittää saamelaisen mediakasvatuksen opetusmenetelmiä yhteistyössä alueen koulujen kanssa. Samalla on tarkoitus luoda pohja saamelaisten elokuvantekijöiden yhteistyöverkostolle.
"Projektin keskeisinä toimenpiteinä on etsiä elokuvakeskukselle rahoittajia ja yhteistyökumppaneita sekä kartoittaa eri toimintamalleja. Lisäksi järjestämme saamelaisalueen opettajille ja kulttuurityöntekijöille mediakasvatukseen liittyviä koulutuspäiviä ja workshoppeja. Samalla kehitämme Skábmagovat -elokuvajuhlia vastaamaan yhä enemmän saamelaislasten ja -nuorten tarpeita", Holmberg kertoo.
Esille nuorten
omia elokuvia
Liisa Holmberg pitää pestiään haasteellisena mutta ei suinkaan ylivoimaisena. Työtä helpottaa, että Inarin elokuvajuhlien (Skábmagovat) ja samalla elokuvakeskuksen suunnittelu on jatkuva prosessi, joka käynnistyi jo 1990-luvun alkupuolella.
Inarin elokuvajuhlilla saamelaislapset ja -nuoret on huomioitu jo nyt, sillä tapahtuman avajaispäivä torstai on perinteisesti omistettu heille.
"Vielä nyt nuorille tarjotaan muualla tehtyä ohjelmaa, mutta tulevaisuudessa toisten töiden katselun sijasta he saavat myös tilaisuuden osallistua omilla töillään. Nuoret saavat näyttää, mitä he ovat saaneet kouluissaan aikaan. Samalla nuorille järjestyy tilaisuus keskustella elokuvasta keskenään ja myös ammattilaisten kanssa", Holmberg kertoo.
Inarin ilmapiiri
ei ole vaarassa
Projektin aikana saamelaisille elokuvantekijöille luodaan oma yhteistyöverkosto. Holmberg kertoo, että verkosto halutaan laajentaa koskemaan kaikkia alkuperäiskansojen elokuvantekijöitä.
"Inarin elokuvajuhlilla on alusta lähtien aina ollut mukana myös muita alkuperäiskansojen edustajia. Olemme saaneet paljon vaikutteita ja ideoita muun muassa Kanadan, Brasilian ja Australian alkuperäiskansojen edustajilta. Uskon, että he ovat saaneet jotakin myös meiltä. Kaikkea jokaisen ei tarvitse keksiä itse, kun apua on saatavilla kansainvälisen yhteistyöverkoston kautta", Holmberg kertoo.
Inarin arktisilla elokuvajuhlilla on oma erikoinen ilmapiirinsä, johon kuuluu myös lumesta rakennettu ulkoilmateatteri. Kun Inariin aikanaan kohoaa uusi ja moderni hallinto- ja kulttuurikeskus, jonka suojiin elokuvakeskuskin asettuu, Inarin jäljittelemätön henki ei Holmbergin mielestä ole vaarassa.
"Talviset elokuvajuhlat jatkuvat alkuperäisen idean mukaisesti. Alkuperäiskansojen elokuvakeskus vain takaa sen, että Inarissa säilyy foorumi, jolla esitetään myös saamelaista elokuvaa", Holmberg sanoo.