Oulussa arvioidaan elatustukisaatavia vanhenevan ensi vuoden lopussa kuuden miljoonan euron edestä. Tämä johtuu siitä, että elatusturvalaki on muuttunut siten, että viittä vuotta vanhemmat saatavat vanhenevat.
Oulun tilanne ei ole mitenkään poikkeuksellinen ja kaupungin elatustukisaatavat ovat Suomen keskiarvoa. Koko maassa uskotaan rästejä vanhenevan 240 miljoonan euron edestä.
Oulussa oli rästejä viime vuoden lopussa kymmenen miljoonaa euroa. Kaupunki saa elatusvelvollisilta perittyä maksamistaan tuista alle puolet.
Oulussa on lainmuutoksen vuoksi palkattu yksi projektityöntekijällä, jonka pestiä jatketaan myös ensi vuodeksi. Hän tarkastaa tehostetusti elatusvelvollisten perintöosuuksia. Jos ne saadaan ulosmitattua, ja vaikka rahoja ei vielä saadakaan, ei elatusmaksuvelka vanhene.
"Varmaan olisi ollut tarvetta enempäänkin. Nämä ovat todella työtä teettäviä asioita", sanoo sosiaalityön johtaja Jari Mäki-Runsas.
Mäki-Runsas ei lähde arvioimaan todellista tappiota. Osa vanhenevista saatavista on sellaisia, ettei niitä saataisi missään olosuhteissa perittyä. "Kuka pystyy arvioimaan esimerkiksi sitä, paljonko elatusvelvollisen perintöosuus on?"
Merijärvellä ihmiset tunnetaan
Toimistosihteeri Sisko Kinnunen Oulun kaupungin elatustukitoimistosta sanoo, että vain pienellä osalla on maksukykyä. "Vain sellaiset tapaukset tulevat kaupungin hoidettavaksi, joissa elatusvelvollinen ei pysty hoitamaan vahvistettua elatusapua", korostaa Kinnunen.
Työttömyys, avioerot ja uusperheet aiheuttavat paljon muutoksia.
Kaupunki tekee elatusvelvollisten kanssa maksusopimuksia. Jos he eivät noudata sopimuksia, tai jos heitä ei tavoiteta, saatavat menevät ulosottoon. Perittävistä sinne menee ehkä neljäsosa.
Kinnunen ei usko, että perinnän siirtäminen yksityisille toimistoille auttaisi.
Jo nyt palkasta ja eläkkeestä ei pystytä ulosmittaamaan yli viittä vuotta vanhoja saatavia. Ainoastaan omaisuuteen päästään kiinni.
Merijärvellä oli viime vuoden lopussa elatustukisaatavia 45 000 euroa. Vajaan 1 400 asukkaan kunnassa elatustukea saavat perheet ovat yhden käden sormilla laskettavissa.
Kunnanjohtaja Kaija Eskola uskoo, että pienessä kunnassa perintä on helpompaa kuin suurissa. "Asiat ja ihmiset tunnetaan. Toisaalta pienissä kunnissa usein ei ole sellaista henkilöä, joka olisi erikoistunut perintään."
Eskolan mukaan kunnassa vanhenee saatavista alle puolet. Mihinkään erityistoimenpiteisiin ei ole ryhdytty lainmuutoksen vuoksi.
Kyse ennen kaikkea ulosoton tehokkuudesta
Kuntaliiton lakimies Pasi Pönkä ei arvostele kuntia rästeistä. "Mittatappiota tulee. Työttömyys, muutot, sairaudet vaikeuttavat perintää."
Pönkä uskoo, että pienet kunnat saavat perittyä tuet paremmin kuin suuret. "Viidakkorumpu kulkee. Onko varallisuutta, onko työtä? Työpaikan saanti tulee helposti kunnan tietoon."
Ulosotossa on mukana aina suuria massoja. "Kyse on viime kädessä ulosoton tehokkuudesta."
Perintää ei voida lain mukaan antaa perintätoimistolle. Pönkä ei kuitenkaan usko, että ne saisivat perittyä ulosottoa paremmin. "Eikä sellainen istu suomalaiseen ilmapiiriin."
Pönkä ei myöskään arvostele lainmuutosta. "Se on eduskunnan tahto. Vanheneminen on jatkossa sama kuin verotuksessa." Lainmuutoksesta ei Kuntaliitto ei ole antanut mitään erityisohjeita. Koulutusta järjestetään perinnästä koko ajan.
Koko maassa saatavia liki 500 miljoonaa euroa
Koko maassa oli vuoden 2001 lopussa elatustukisaatavia yhteensä 480 miljoonaa euroa. Elatustuista saadaan perittyä kutakuinkin puolet.
Aikaisemmin rästejä voitiin periä vaikka koko eliniän, mutta uuden elatusturvalain mukaan saatavat vanhenevat viidessä vuodessa.
Jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusapujen maksamisen, lapselle maksetaan kunnan varoista elatustukea, jonka sitten kunta perii elatusvelvolliselta. Tänä vuonna täysimääräinen elatustuki on 118 euroa lasta kohti kuukaudessa.
Koko maassa saa joka kymmenes lapsi kunnalta elatustukea.