Kuntien suosittelema elatusapu vaihtelee jopa kymmenillä euroilla kunnittain.
Jos vanhemmat eroavat Kiimingissä, lasten kanssa asuva vanhempi voi saada 45 euroa vähemmän elatusapua kuukaudessa kuin Oulussa eronnut vanhempi.
Elatusapu on raha, jonka isä tai äiti maksaa lapsensa kanssa asuvalle vanhemmalle joka kuukausi. Kuntien lastenvalvojat eivät määrää avun suuruutta, vaan auttavat eronneita vanhempia pääsemään siitä sopuun.
"Usein pyydän heiltä omaa mielipidettään jo, ennen kuin he tulevat tänne", lastenvalvoja Reijo Hannuniemi Oulun kaupungista sanoo. Sama vahvistetaan Kiimingissä.
"Vanhemmilla on täysi sopimusvapaus", sosiaalityöntekijä Marja Karhu toteaa.
Uusi ohjeistus
tulee keväällä
Kuntien väliset erot ilmenevätkin vasta sitten, kun vanhemmat eivät osaa laskea lapsen kuluja. Esimerkiksi Kiimingissä ja Oulussa lastenvalvojat laskevat lasten keskimääräiset menot eri tavoin.
"Kun vanhemmilla ei ole ajatuksia elatusavusta, kunnat voivat käyttää eri normeja", lakimies Outi Luoma-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo. Luoma-aho on mukana työryhmässä, joka laatii valtakunnallisen ohjeistuksen elatusavusta vuoden 2006 toukokuun loppuun mennessä.
Ohjeistusta odottavat myös Suomen käräjäoikeudet, jotka määräävät elatusavun suuruuden, silloin kun vanhemmat eivät pääse asiasta sopuun.
Elatusvelvollisten liiton puheenjohtajan Ahti Hurmalaisen mukaan oikeuden päätökset vaihtelevat jopa vielä enemmän kuin kuntien suositukset.
"Päätökset vaihtelevat oikeuksittain ja tuomareittain", Hurmalainen sanoo. Hurmalaisen mukaan oikeuden määräämät elatusavut ovat voineet poiketa 70 eurolla, vaikka tiedot ovat olleet samantyyppiset.
Käräjätuomari Kaisa Helevä-Vuoti Oulun käräjäoikeudesta sanoo, ettei oikeudella ole valmiita malleja esimerkiksi lasten menoista.
"Kyllä elatusavun määrittäminen voi olla hankalaa, kun on käytettävä niin paljon harkintaa", Helevä-Vuoti sanoo.
Hän muistuttaa, ettei keväällä annettava ohjeistuskaan sido oikeuksia. Laki lapsen elatuksesta kehottaa vain ottamaan huomioon lapsen tarpeet ja vanhempien maksukyvyn.
Järjestöillä ovat
suurimmat erot
Kaikista eniten toisistaan poikkeavat Elatusvelvollisten liiton sekä Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liiton suositukset. Elatusvelvolliset ilmoittavat lapsen kuluiksi esimerkiksi Tilastokeskuksen laskeman keskiarvon, joka on noin 420 euroa kuukaudessa.
Kulut tosin vaihtelevat lapsen asuinpaikan ja iän mukaan. Loppusummasta elatusvelvolliset vähentävät lapsilisän ja yksinhuoltajakorotuksen.
Kalevan esimerkkitapauksessa liiton laskema elatusapu asettui 140-150 euron välille.
Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liiton puheenjohtaja Bodil Rosengren ilmoitti lapsen keskimääräisiksi menoiksi 500 euroa ja elatusavun suuruudeksi puolet tästä.
Molemmat liitot toivovat silti valtiolta nykyistä tarkempaa mallia.
"Nyt vanhemmat joutuvat keskenään heittämään summia pöytään", Bodil Rosengren harmittelee.
Yhtä mieltä liitot ovat siitä, että elatusapua ei yleensä tarvita, jos lapset asuvat yhtä paljon molemmilla vanhemmillaan.
Oulun kaupungin, Kiimingin ja Haukiputaan lastenvalvojat eivät tosin enää suosittele tällaista järjestelyä.
"Se on heidän ongelmansa. Kyllä sitä lämpimästi suositellaan", Bodil Rosengren sanoo.