Sunnuntaina vietetään
kansainvälistä kuurojen päivää.
Jos muhoslainen Rosanna Kälkäjä, 13, olisi syntynyt kymmenen vuotta aiemmin, hän todennäköisesti kommunikoisi viittomakielellä eikä osaisi pu-
hua kunnolla.
Nyt hän puhuu selkeästi, kuulee melko hyvin, käy tavallista koulua ja elää, niin kuin muutkin nuoret. Kiitos kuuluu sisäkorvaistutteelle, jonka hän sai parivuotiaana, ensimmäisten lasten joukossa Suomessa.
"Synnyin umpikuurona", Rosanna Kälkäjä kertoo.
Hänen kuuroutensa syynä on kuulevilta vanhemmilta peritty harvinainen geenivika. Suurin osa vaikeasti kuulovikaisista lapsista syntyy normaalisti kuuleville vanhemmille.
Myös hänen 14- ja 11-vuotiaat siskonsa ovat kuulovikaisia. Heillä vika on sen verran lievä, ettei istutehoitoon ole lähdetty, vaan he käyttävät perinteisiä kuulokojeita.
Istute ei tee Rosanna Kälkäjästä normaalikuuloista, mutta keskustelukumppani ei huomaa hänen kuulossaan poikkeavaa. "Jos joku puhuu hiljaa, en kuule tarkkaan, mutta silloin kysyn."
Sisäkorvaistute rajoittaa elämää vain vähän. Laite on toiminut hyvin. Riittää, että Rosanna Kälkäjä käy kerran vuodessa kojeen säädöissä Oysissa. Muu kuntoutus päättyi pari vuotta sitten.
"Jos menen uimaan tai suihkuun, sammutan laitteen ja otan ulkoiset osa pois. Jätän ne vaikka uimahallin kaappiin. Silloin en kuule mitään."
Kaverit suhtautuvat kuulovikaan luontevasti. "Uudet kaverit kysyvät, että mikä sinulla on korvan takana. Selitän, ja aina he ymmärtävät."
Jo reilut 500 vaikeasti kuulovikaista tai kuuroa suomalaista on saanut sisäkorvaistutteen, karkeasti puolet heistä lapsena. Maailmalla istutteen kanssa elää yli 120 000 ihmistä.
Suomessa ensimmäiset sisäkorvaistuteleikkaukset lapsille tehtiin 1997. Nykyisin yli 90 prosenttia kuuroina syntyvistä lapsista saa istutteen. Kaikille se ei silti sovi.
Syntymäkuuroille aikuisille istutteita ei laiteta, mutta puheen oppimisen jälkeen kuuroutuneet aikuiset hyötyvät hoidosta hyvin.
Istutehoito on tutkimusten mukaan ylivertainen perinteiseen kuulokojeeseen nähden vaikeissa kuulovioissa. Lievissä vioissa sitä ei käytetä.
"Tavallisella kuulokojeella kuuro ei saa mitään selvää puheesta. Kun kuulokoje ei auta, sisäkorvaistute on ainoa vaihtoehto", toteaa osastonylilääkäri Mirja Luotonen Oysista.
Istutehoito on mullistanut vaikeasti kuulovikaisten elämän. "Ennen vaikeasti kuulovikaiset lapset muuttivat perheensä luota esimerkiksi Utsjoelta asti Ouluun jo esikouluiässä. Nyt, jos kuulovika löytyy varhain, lapsi saa istutteen ja kuntoutus onnistuu, hän voi asua kotona ja käydä tavallista koulua", Luotonen muistuttaa.
Kuuloviat löytyvät yhä aiemmin, usein jo synnytysosastolla. Istute pyritään laittamaan lapselle mielellään yhden ja viimeistään kahden vuoden iässä, kun kyse on synnynnäisestä viasta.
Kuulevat vanhemmat yleensä haluavat lapselleen sisäkorvaistutteen, mutta tilanne voi olla toinen, jos perheen yhteisenä kielenä on viittomakieli. Ketään ei painosteta istutehoitoon, vaan perhe saa valita.
"Meillä on joitakin viittomakielisiä perheitä, jotka eivät halua kuuroille lapsille istutetta. Viittovat vanhemmat ajattelevat, ettei kuurous ole sairaus, vaan he puhuvat itsestään kielivähemmistönä. Onhan selvää, että kun istutehoito yleistyy, viittomakielen asema vähenee. Siinä mielessä on ymmärrettävää, että viittomakieliset kuurot ovat tilanteesta huolissaan", Luotonen jatkaa.
Istutteilla on kymmenen vuoden takuu, mutta aina silloin tällöin niitä pitää vaihtaa rikkoontumisten takia.
"Silloin vanha laite otetaan pois ja uusi laitetaan tilalle. Uusintaleikkaus sujuu yleensä hyvin", kertoo professori Heikki Löppönen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Kuulovammaisen lapsen puheen ja kielen kuntoutuksen pitäisi alkaa mahdollisimman varhain. Pelkkä istutehoito ei tuota tulosta ilman toimivaa kuntoutusta.
Istutteiden saatavuudessa ei ole ongelmia, mutta kuntoutus toteutuu eri tavoin eri kunnissa. Joka paikassa se ei ole riittävää.
Esimerkiksi puheterapiapalvelujen saatavuus vaihtelee suuresti maan eri osissa.
Kuulovammaisen pitäisi päästä pieneen koulu- ja päiväkotiryhmään. "He hyötyvät hiljaisesta ryhmästä. Olen huolissani luokkakokojen suurenemisesta", Luotonen sanoo.