Oulu "Olen luontoa kuormittava eliö ja mentaalinen maailmankansalainen. Kolmanneksi olen suomalainen, neljänneksi suomalaisen yhteiskunnan jäsen ja viidenneksi EU:n jäsen", hahmottelee oululainen vapaa-ajattelija Jouko Saksio elämänsä koordinaatteja.
Elämäntapatyöttömäksi ja ekosofian kannattajaksi itsensä määrittelevä Saksio on ehdoin tahdoin kyseenalaistanut työn tekemisen mielekkyyden sekä yksilön että ympäristön näkökulmasta.
Kaleva istutti saman pöydän ääreen kaksi oululaista, "töissä syrjäytyvän" Jouko Saksion ja työntekoa kaikkien siihen kykenevien kansalaisten ehdottomana velvollisuutena pitävän europarlamentaarikko Piia-Noora Kaupin (kok.).
"Työtä tekevä ihmiskunta on luontoa väkivaltaisesti muokkaava. Siinä ympäristössä ihminen menettää jossain vaiheessa viihtyvyytensä", Saksio esittää.
"Aika usein törmää ajatukseen, että taloudellisen vaurauden tavoittelu olisi ristiriidassa ympäristöarvojen kanssa. Olen vahvasti eri mieltä. Maailmaa eteenpäin vievä voima on se, että yritetään luoda vaurautta yhdessä. Jos vaurautta on, sitä voidaan jakaa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja tehdä ympäristölle hyviä asioita", Piia-Noora Kauppi vastaa.
Hän silti tunnistaa, että talouskasvu myös syö ympäristöresursseja ja kuormittaa maapalloa.
"Läntiset elintasomaat ovat pystyneet nostamaan ympäristönsuojelun maailman korkeimmalle tasolle. Itä-Eurooppa on vasta lähestymässä aikaa, että siihen on vara", Kauppi huomauttaa.
Kauppi kertoo kannattavansa kokoomuksen periaateohjelman mukaista ekososiaalista markkinataloutta.
Palkka menisi turhuuteen
Saksion haluttomuus palkkatyöhön hämmästyttänee monia länsimaiseen elämäntapaan tottuneita.
"Tunnistan itsenikin kuluttajana. Käyttäisin palkkatyöllä hankkimani ylimääräisen pienen rahan epäterveeseen kuluttamiseen, joka saastuttaa ja tuhoaa elonkehäämme", Saksio uskoo.
Hänen ajattelunsa lähtökohta on, että kulutuksen minimoiminen edistää hyvää elämää. Kaupin mielestä kuluttamista pitääkin rajoittaa ainakin, jos elää muiden ihmisten piikkiin.
Saksion ihannetilanteessa jokainen pystyisi määrittelemään itselleen sopivan ja mielekkään työn.
"Ihminen joutuu yhteiskunnassa tekemään epämiellyttäviä asioita. Minä olen niitä tähän mennessä jonkin verran tehnyt", Saksio toteaa.
"Minun elämänarvoissani on korkealla se, että jokaisen pitäisi yhteiskunnassa ponnistella mahdollisuuksiensa mukaan myös toisten hyvinvoinnin eteen. Pitää tehdä töitä ja yrittää itse ansaita elantonsa, jottei eläisi muiden kustannuksella. Sellaista valintaa ei pitäisi sallia, että joku jättäytyy muiden kontolle, jos hänellä on mahdollisuus tehdä töitä", Kauppi sanoo.
Täystyöttömyys mahdotonta
"Onko ihminen, joka ei tee työtä, moraaliton? Eikö ihminen pystyisi kehittämään itseänsä ja yhteiskuntaansa viisaammaksi siitä huolimatta?" Jouko Saksio kysyy.
"Työläisen toimi on tehdä työnsä hyvin ja käyttäytyä kunnollisesti. Työttömän toimi on tehdä elämässään hyvin se mielekäs toiminta, mitä tekee, ja hallita elämäänsä", hän jatkaa.
Saksio on itse valinnut tehtäväkseen kolmannen sektorin vapaaehtoistyön, mutta tietää, etteivät useimmat työttömät siihen pysty tai osaa hakeutua.
Piia-Noora Kauppi kertoo, että vapaaehtoinen työttömyys on vastoin hänen moraalikäsitystään ja yleistä yhteiskuntamoraalia, joka pitää Suomea pystyssä.
"Vaikka valinnan taustalla olisi eettisiä lähtökohtia, on se yhteiskunnan yleisen hyvinvoinnin kannalta kestämätön. Entä jos kaikki tekisivät kuin Saksio?" Kauppi tiukkaa.
"Eivät he tee. Minun kannanotoillani ei ole mitään arvostusta. Arvostusta on juuri sillä, mitä enemmistö tekee: ihmiset kuuliaisesti uuvuttavat itsensä sairaiksi ennen säädyllistä eläkeikää", Saksio lausuu.
Saksio ei usko, että laajoja joukkoja kiinnostaisi elää hänen laillaan toimeentulorajalla eikä hän pidä itseään suurena tiennäyttäjänä.
Talousajattelu
keskiössä
"Liiallinen talouskeskeisyys hallitsee ihmiskuvaamme. Emme näe toisiamme kuin kuluttajina, veronmaksajina, palkansaajina, työnantajina. Koko ihmiskuvamme on muuttunut. Varsinkaan meillä köyhillä ei ole tilaisuutta ratkaista elämäämme moraalisesti kestävällä tavalla", Saksio tuskailee.
"Minusta olisi moraalisesti kestävämpi tapa tehdä jotakin hyödyllistä työtä yhteiskunnan yleisen hyvän kannalta ja vähentää muiden yhteisön jäsenten taakkaa. Suomessa esimerkiksi jatkuvasti työn ristipaineissa taistelevat pienipalkkaiset hoitoalan ammattilaisetkin maksavat maailman kolmanneksi korkeinta veroastetta, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet pystytään pitämään kunnossa", Kauppi toteaa.
"Yhteiskunnassa on paljon näkymätöntä, arvokasta työtä. Pitääkö minulla olla lehtiö, johon merkkaan joka päivä, mitä hyvää olen tehnyt yhteiskunnan hyväksi työttömänä, ja kenelle minä sen näytän", Saksio ihmettelee.
Molemmat pitävät selvänä, että yhteisöllä on oikeus tehdä joitakin valintoja ja ratkaisuja yksilöiden puolesta.
Saksio kannattaa mallia, jossa vapaaehtoisesti työttöminä oleville maksettaisiin vastikkeetonta elämänmuototukea. Sitä nauttiva henkilö ei saisi työvoimapalveluja, mutta vapautuisi asetetuista velvollisuuksista.
"Jos jää kokonaan yhteiskunnasta pois, pitää tehdä valinta, ettei vastaanota yhtään veroeuroa. Sen ymmärrän, että palvelut pitää ulottaa kaikille kansalaisille, mutta ei vastikkeettomia suoria tulonsiirtoja", Piia-Noora Kauppi painottaa.
"Tämä meidän kollektiivinen kuoliaaksi hirttäytyminen tulee juuri siitä, että näemme lisäarvon vain rahana", Saksio tokaisee.
"Olemme Oy Suomi Ab:n omistajia, asiakkaita ja vastuunkantajia. Jos puhutaan yhteisön hyvinvoinnista, ei voi olla, että jotkut ihmiset ovat vain 'ottopuolella'", Kauppi mainitsee.
"Kun minun ajattelutapani on väärä, enemmistö pystyy kirkkaasti näkemään, miksi globaali kohtalontalous on oikea maailmanjärjestys, jossa on mukava elää ja mennä kohti pettävää tulevaisuutta", Saksio ironisoi.
Kaupin mielestä Saksio pelkistää kaiken lähinnä taloudelliseksi kysymykseksi.
"Vaikea olla pelkistämättä, kun ympärilleen katsoo", Jouko Saksio hykertelee.