Intiaaneiksi itseään kutsuva ryhmä aiheutti kohua Pohjois-Suomessa 90-luvun alussa. Iridiamant-intiaaneiksi esittäytyvät ihmiset majoittuivat Oulun Sanginjoen Isokankaalla elokuun puolivälin jälkeen 1991.
Elämäntapaintiaanit saapuivat Ouluun Ruotsista, he olivat kotoisin Ranskasta ja muualta Euroopasta. Intiaanit kutsui Suomeen silloinen ensimmäisen kauden kansanedustaja Erkki Pulliainen (vihr.) Oulusta. Elämäntapaintiaanit kertoivat tutkivansa pohjoisessa luonnonmukaista elintapaa, johon siirtyminen laajemmin pelastaisi koko maapallon.
Aluksi Ouluun tuli noin 30–40 hengen ryhmä. Vähän myöhemmin väkeä tuli lisää niin, että kansainvälisiä intiaaneja oli yhteensä noin 80. Muutamia suomalaisiakin liittyi joukkoon, mutta ei pitkäksi aikaa.
Lokakuussa 1991 elämäntapaintiaanit siirtyivät Kittilän Lainioon, jossa viipyivät lähes kaksi vuotta. Kittilään nousi intiaanikylä, josta alkoi kuulua myös negatiivisia asioita.
Intiaanien outo leiri tammikuussa 1993 Ylen Elävässä arkistossa:
Intiaanielämä Pohjois-Suomen talvessa oli karua. Yksi mukana olleista muisteli myöhemmin Kalevassa: ”Talvisin oli tosi kylmää. Öisin päälläni oli 13 peittoa ja silti paleli. Söimme jäisiä ruokia.”
Elämäntapaintiaanit karkotettiin Suomesta kesäkuussa 1993, kun heidän toimintaansa tukenut Helsingin yliopisto vetäytyi pois. Yliopisto ei kuitenkaan rahoittanut intiaaneja missään vaiheessa.
Myös negatiivisen julkisuuden arvellaan vaikuttaneen siihen, että elämäntapaintiaanit lähtivät Kittilästä Norjan kautta eteenpäin.
Intiaanien karkotus Suomesta syyskuussa 1993 Ylen Elävässä arkistossa: