Vanhan viisauden mukaan se, mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan. Ajatus on Suomen lainsäädännössä hyvin sisäistetty, mutta saman hengen soisi ohjaavan myös lakien tulkintaa oikeuslaitoksessa. Aina näin ei valitettavasti ole. Muutama päivä sitten juristeriaan, oikeustajua vastaan rikkovaan pykäläkikkailuun, sortui Helsingin käräjäoikeus.
Oikeus teki päätöksen, jonka mukaan yrittäjän ei tarvitse kertoa erikseen, kuuluuko hänen yrityksensä verottajan ennakkoperintärekisteriin vai ei. Äkkiseltään byrokraattiselta kuulostavalla asialla on olennainen merkitys silloin, kun asiakas haluaa käyttää hyväkseen niin sanottua kotitalousvähennystä ja vähentää työn osuuden verotuksessaan. Vähennys on mahdollista tehdä vain ennakonperintärekisteriin kuuluvan yrityksen työstä.
Helsingin käräjäoikeus käsitteli kiistaa, jossa remonttityön tehnyt tapetointiyritys ei kuulunut ennakonperintärekisteriin eikä kertonut tästä tilaajaperheelle. Näin perhe ei voinut tehdä kotitalousvähennystä, jonka suuruus olisi ollut yli tuhat euroa. Käräjäoikeuden mielestä yrityksellä on velvollisuus kertoa kuluttajalle vain omaan työhönsä ja palveluunsa liittyvistä seikoista, ei esimerkiksi veroihin liittyvistä asioistaan.
Kotitalousvähennyksen mahdollisuutta ovat sen käyttöönoton jälkeen hyödyntäneet vuosittain kymmenettuhannet suomalaiset. Ei ole liioittelua väittää, että kotitalousvähennyksen hyväksikäytöstä on tullut vallitseva tapa kodin remonttitöitä teetettäessä. Paljon harvinaisempaa lienee, että vähennysmahdollisuus jätetään käyttämättä.
Työn tilannut perhe katsoi, että tapetointiyrittäjä oli lyönyt laimin tiedonantovelvollisuutensa, koska yrittäjä ei kertonut toimivansa ennakonperintärekisterin ulkopuolella. Perheen näkemys oli, että asiasta pitää kertoa kuluttajille, vaikka sitä ei erikseen kysyttäisikään.
Perheen näkemys on järkevä ja oikeiden päätös käytännön elämälle vieras. Kun kotitalousvähennyksen käytöstä on tullut niin yleistä kuin se nyt on, tiedonantovelvollisuus pitää sälyttää yritykselle, joka päättää, kuuluuko se ennakkoperintärekisteriin vai ei. Monet tavalliset suomalaiset ovat tuskin yrittäjien ennakonperintärekisteristä kuulleetkaan. Ei sellaisten asioiden tuntemista pitäisi kuluttajilta edes olettaa, kun nämä tilaavat yritykseltä palveluita.
Palveluun taas voi katsoa kuuluvan myös sen, ettei myyjä pimitä ostajan kannalta ratkaisevia hankintapäätökseen vaikuttavia asioita.
paakirjoitus@kaleva.fi