Saksalaisliikemies Oskar Schindlerin maine juutalaisten sodanaikaisena pelastajana murenee. Tuoreen amerikkalaisen Schindler-elämäkerran mukaan liikemies ei osallistunut itse juuri lainkaan myöhemmän kuuluisuutensa perusteena olevan niin kutsutun Schindlerin listan laatimiseen. Lista käsitti noin 1 200 juutalaisen nimet, jotka tehtailijana toimineen Schindler katsotaan pelastaneen varmalta kuolemalta Auschwitzin ja Groß-Rosenin keskitysleireissä.
Amerikkalaishistorioitsija David Crowen kirjoittaman elämäkertateoksen mukaan elokuvaksikin päätynyt tarina Schindlerin itsensä sanelemasta listasta on legenda, jolla on vain vähän tekemistä tosiasioiden kanssa.
Tosiasiat puhuvat legendaa vastaan
Historioitsijan mukaan listoja oli todellisuudessa yhden sijaan yhdeksän, joista viiden laatija on yhä tuntematon. Loput neljä laati Crowen mukaan Marcel Goldberg -niminen korruptoitunut poliisi eikä Schindler itse.
Crowe myöntää teoksessaan liikemiehen suositelleen joidenkin ihmisten ottamista listoille. Suurin osa nimistä oli hänen mukaansa kuitenkin Schindlerille täysin tuntemattomia.
Väitteensä Crowe perustaa tähän asti tuntemattomiin asiakirjoihin ja kirjeisiin.
Lisäksi hän nostaa teoksessaan esille useita seikkoja, jotka puhuvat kuuluisaa listatarinaa vastaan: Schindler istui todistettavasti vankilassa lahjonnasta syytettynä juuri silloin, kun hänen väitetään laatineen listan Itzhak Stern -nimisen juutalaisvangin kanssa. Toisaalta Stern ei ollut Crowen mukaan kyseiseen aikaan edes Schindlerin alaisuudessa.
Oskar Schindlerin hämärä puoli-nimisen elämäkerran mukaan liikemiestä liikutti moraalisen vastuuntunnon sijaan etenkin tehtävä natsi-Saksan vastavakoilun napahenkilönä. Elämäkerta väittää, että Schindler oli todellisuudessa raskaan sarjan agentti, joka osallistui jopa Saksan 1939 Puolaan tekemän hyökkäyksen esivalmisteluihin.
Oskar Schindler kuoli vuonna 1974. Ohjaaja Steven Spielberg teki Schindlerin listasta 1993 samannimisen elokuvan, joka voitti yhteensä seitsemän Oscaria.
Crowen mukaan Schindler itse osallistui sodan jälkeen listalegendan ja itseensä liittyvän sankarimyytin levittämiseen todellisten toimiensa peittelemiseksi.
Yhdysvalloissa Crowen elämäkertateosta on kiitetty etenkin erinomaisesta tutkimustyöstä.