Elämää ra­kas­ta­va mies

Vajaan kolmen viikon kuluttua näyttelijä Antti Launosen, 26, unelma toteutuu, kun hän astuu Oulu kaupunginteatterin suurelle näyttämöllä. Sinne hän haaveili jo pikkupoikana. Launonen näyttelee Niskavuoren Hetassa Santeri Lammentausta, Hetan salaisen lemmen kohdetta. Elämää rakastavaa miestä.

Antti Launonen on uusi kasvo Oulun kaupunginteatterissa.
Antti Launonen on uusi kasvo Oulun kaupunginteatterissa.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Vajaan kolmen viikon kuluttua näyttelijä Antti Launosen, 26, unelma toteutuu, kun hän astuu Oulu kaupunginteatterin suurelle näyttämöllä. Sinne hän haaveili jo pikkupoikana. Launonen näyttelee Niskavuoren Hetassa Santeri Lammentausta, Hetan salaisen lemmen kohdetta. Elämää rakastavaa miestä.

Miltä Oulu maistuu pitkästä aikaa?

Oikeastaan tosi hyvältä. On hyvä olla täällä ja tässä talossa. Oulussa on tapahtunut paljon poissa ollessani. Kulttuurielämä on monipuolistunut. Oulussa alkaa nyt olla ison kaupungin tunnelmaa. Tämähän on hirveän kaunis kaupunki. Etenkin torin ranta, Pikisaari ja Ainolan puisto ovat todella upeita.

Olet käynyt Oulussa peruskoulun ja lukion. Mikä veti sinut takaisin kaupunkiin?

Oulussa on korkeatasoinen teatteri. Olen halunnut palata pitkin matkaa, ja tartuin tilaisuuteen, kun se tuli eteen. Vakituisen kiinnityksen myötä voin nyt tehdä samalla porukalla töitä pidemmän aikaa.

Miten viime vuosi hurahti?

Se oli hullu vuosi. Valmistuin teatterikorkeakoulusta ja sen jälkeen tein neljä produktiota, jossa kahdessa minulla oli pääosa. Näyttelin muun muassa Mikkelin kaupunginteatterissa McDonaghin Tyynymies-näytelmässä. Lisäksi tein kaksi musikaaliroolia, ja työstin näillä näkymin ensi keväänä ensi-iltansa saavaa Korkein oikeus --elokuvaa.

Korkein oikeus on ensimmäinen elokuvapääroolisi. Miten sen teko on luonnistanut?

Korkein oikeus on tragikoominen romanttinen komedia. Näyttelen siinä Noa-nimistä työtä vieroksuvaa elämäntapahörhöä. Hän tapaa elämänsä tytön täysin vääränlaisessa tilanteessa. Se on mielenkiintoinen rooli. Noa on aika anorektinen, joten minun piti laihduttaa kymmenen kiloa. Se irtosi lähinnä urheilemalla ja kasvisruualla.

Pääsit teatterikorkeakouluun kolmannella yrittämällä vuonna 2002. Millainen opinahjo se oli?

Se oli hyvä koulu, ei siitä ole pahaa sanottavaa. Opiskelu oli niin intensiivistä, ettei siinä jäänyt oikein tilaa ajatella. Toki se kehitti valtavasti.

Mikä näyttelijän työssä viehättää?

Kai minulla aina on ollut suuntaus esiintymiseen. Lapsena kerroin itse päiväkodissa satuja, jotta ei tarvinnut mennä päiväunille. Myöhemmin ryhdyin esiintymään erilaisissa koulun proggiksissa. Lukioaikana päätin, että teatterista tulee minulle ammatti. Tunsin silloin onnistumisen kokemuksia näyttämöllä. Tätä työtä täytyy rakastaa, jotta tätä jaksaa tehdä. Täytyy löytyä hulluus ja palo näytellä.

Millainen luonteesi on?

Olen sellainen hiljainen pohdiskelija ja tarkkailija. Sitten, kun olen tarkkaillut tarpeeksi, heittäydyn täysillä mukaan. Olen samanlainen näyttelijänä. Ensin katson ja sitten hyppään.

Miten näyttelijän vuorokausirytmi sopii sinulle?

Työskentelen arkisin kello 10--14 ja 18--20.30. Sunnuntait ovat vapaat ja lauantait silloin, kun ei ole näytöksiä. Rytmiin alkaa jo tottua. Aluksi olin ihmeissäni, kun keskellä päivää on vapaata. Siinä ehtii imuroida, urheilla ja tehdä vaikka mitä.

Näyttelijältä vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa. Miten pysyt kuosissa?

Urheilen jotain kevyttä aamuisin, ja iltapäivällä sitten jotain raskaampaa. Juoksen ja joogaan. Lisäksi harrastan pilatesta ja käyn kuntosalilla. Millaiset siteet sinulla on Ouluun? Minulla on täällä aika paljon kavereita. Moni on laillani ollut muutaman vuoden poissa ja tekee nyt kolmenkympin korvilla paluuta kotikaupunkiin. Oulussa ovat myös sukulaiseni ja perheeni. Etenkin isä, äiti, pikkuveli ja isosisko tykkäävät, kun nähdään useammin ja he pääsevät katsomaan minua näyttämöllä.

Olet työskennellyt Oulun kaupunginteatterin uumenissa ennenkin. Toimit takavuosina avustajana Hyppää pois -huumenäytelmässä pienellä näyttämöllä. Nyt kipuat sitten ensimmäistä kertaa suurelle näyttämölle. Mitkä ovat fiilikset?

Debyytti tuntuu hienolta. Tämähän on kotiteatterini. Pienenä poikana ajattelin katsomossa istuessani, että tuolla olisi hieno seisoskella. Nyt sitten olen siellä. Se on makeeta.

Niskavuoren Heta saa ensi-iltansa 28. syyskuuta. Teet siinä Santerin roolin. Mikä hän on miehiään?

Santeri on ison talon isäntä, joka pistää Hetan paksuksi ja jättää hänet. Symppaan Santeria hahmona. Hän ei ole paha ihminen, lähinnä sellainen elämän rakastaja. Välillä rahat saattavat humahtaa korttipeleihin. Santerilla ei ole kykyä nähdä pitkäjänteisesti.

Onko teissä yhteistä?

Minustakin löytyy elämää rakastava puoli. Joudun muistuttamaan itseäni, ettei voi elää yli varojensa. Meistä kaikista löytyy inhimillisiä piirteitä, joten Santerin roolia ei ollut vaikea tavoittaa.

Missä muualla sinua pääsee näkemään?

Ensi keväänä pienellä näyttämöllä tulee ensi-iltaan Elektra. Näyttelen siinä miespääosaa eli Elektran veljen Oresteen roolin.

Työsi on stressaavaa. Miten nollaat päiväsi?

Kokkaan aika paljon. Olen koukussa etenkin italialaiseen ruokaa. On hauska kehitellä itse reseptejä. Usein saunon esityksen jälkeen. On rentouttavaa viettää pieni hetki yksin saunan lauteilla.

Ilmoita asiavirheestä