Harkitse tarkkaan, ennen kuin muutat lastenlasten perässä toiselle paikkakunnalle.
Ystäväpiiri ja harrastukset jäävät vanhalle kotiseudulle.
Monen isovanhemman haave on muuttaa lähemmäksi toisella paikkakunnalla asuvia lapsenlapsiaan. Muutto on yleensä mieluisa myös lasten vanhemmille, jotka saavat hoitoapua.
Asiantuntijat kuitenkin varoittavat rakentamasta liian ruusuisia pilvilinnoja isovanhemmuuden suhteen.
Ennen muuttopäätöstä pitää pohtia tarkkaan, miten sopeutuu asumaan vieraalla paikkakunnalla ja mitä muuta sisältöä elämälle sieltä löytyy lastenlasten lisäksi.
Muutto koskettaa koko perhettä
Muutto lastenlasten perässä toiselle paikkakunnalle vaikuttaa kaikkiin kolmeen sukupolveen.
Kannattaa miettiä, kohtaavatko lasten vanhempien ja isovanhempien odotukset, Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) ohjelmajohtaja Marie Rautava sanoo.
– On syytä sopia yhteisistä pelisäännöistä. Muuten voi käydä niin, että isovanhemmat kokevat tehneensä ison uhrauksen, jota ei arvosteta. Lasten vanhemmista voi tuntua, että isovanhemmat puuttuvat liikaa lapsiperheen elämään ja kasvatukseen.
Muuttopäätöksen pitää sopia kaikille osapuolille.
– Voi olla, että vain toinen isovanhempi haluaisi muuttaa. Mitä se tarkoittaa toiselle isovanhemmalle, joka kaipaa enemmän omaa tilaa ja rauhaa?
Rautava muistuttaa lisäksi vastavuoroisuudesta. Kun isovanhemmat ikääntyvät ja terveys heikkenee, ovatko lapset vuorostaan valmiita auttamaan heitä?
Jos omat vanhemmat ovat vielä elossa, myös he vaikuttavat valintaan, Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin sanoo.
– Kuusikymppisillä on usein lapsenlapsia ja iäkkäät vanhemmat, jotka tarvitsevat tukea.
Mitä tapahtuu sosiaalisille verkostoille?
Muutossa ystäväpiiri ja harrastukset jäävät vanhalle kotiseudulle. Uudella paikkakunnalla ei välttämättä ole mitään muuta tuttua kuin lasten perhe. Mitä kauemmaksi muuttaa, sitä hankalampi on pitää yllä vanhoja ystävyyssuhteita.
Etenkin eläkeläiselle uusien sosiaalisten verkostojen rakentaminen voi olla vaikeaa.
Ystävyyssuhteiden syntyminen edellyttää yleensä yhteisiä kokemuksia. Eläkeläisille tällaisia kokemuksia ei välttämättä synny, kun ei enää käydä töissä tai kuskata lapsia hoitoon ja harrastuksiin.
Jos muuttaa silloin kun on vielä työelämässä, uuden työn kautta uusi asuinpaikka tulee helpommin tutuksi, Vanhustyön keskusliiton Helin sanoo.
– Jos on työuran aikana tottunut vaihtamaan paikkakuntaa, sopeutuu iäkkäänäkin uuteen ympäristöön. Jos on asunut pitkään yhdellä paikkakunnalla, kannattaa miettiä, mitä muuta uudella paikkakunnalla voi tehdä kuin hoitaa lapsenlapsia.
Elämässä on muutakin kuin lapsenlapset
Isovanhemman ja lapsenlapsen suhteen syntyminen edellyttää läsnäoloa, MLL:n Rautava sanoo. Lähellä asuminen helpottaa yhteydenpitoa, mutta suhdetta voi rakentaa, vaikka ei asuisi samalla paikkakunnalla.
Kun lapset ovat pieniä, isovanhempien apu vanhemmille on tervetullutta.
Kun lapset kasvavat isommiksi, avuntarve vähenee, ja usein kavereista tulee tärkeämpiä kuin isovanhemmista.
Tutkimusten mukaan on äärimmäisen tärkeää, että ihminen kokee kuuluvansa yhteisöön ja olevansa hyödyksi. Työelämän päättymisen jälkeen elämänsisältöä etsitään paitsi perheestä ja lapsenlapsista, myös harrastuksista ja vapaaehtoistyöstä.
– Jo työelämässä ollessaan pitäisi miettiä, mistä saa eläkkeellä rytmiä päiväänsä ja sisältöä elämään. Se on olennaista oman hyvinvoinnin ja onnellisuuden kannalta, Vanhustyön keskusliiton Helin toteaa.
Mahdollisuus järjestellä elämäänsä
Muutto lastenlasten lähelle tulee usein ajankohtaiseksi, kun eläkepäivät lähestyvät. Silloin on hyvä miettiä, miten ja missä haluaa jatkossa asua. Paikkakunnan vaihtaminen on hyvä tilaisuus hankkiutua eroon isoksi käyneestä omakotitalosta ja panna kiertoon vuosikymmenien aikana kertynyttä tavaraa. Se on usein helpotus myös lapsille, Vanhustyön keskusliiton Helin sanoo.
– Toimintakyky ei parane vuosien varrella. Olisi hyvä, että uusi asunto olisi esteetön. Hissiä ei kannata käyttää jos pärjää ilman. Se on kuitenkin hyvä olla olemassa vanhuusvuosia varten.
Pikkupaikkakunnan omakotitalon hinnalla ei välttämättä saa isoa asuntoa kasvukeskuksesta. Oma taloudellinen tilanne ratkaisee, voiko ja kannattaako ottaa asuntolainaa eläkepäivillään.
Omistusasunnon sijasta voi muuttaa vuokralle tai osaomistusasuntoon, Helin neuvoo.
– Moni tekee niin, että heillä on vapaa-ajan asunto, ja lastenlasten paikkakunnalla pienempi asunto.
