Elämä sanoja täynnä

Tämä Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivä ei ole oululaisille Riitta Messmanille ja Hellevi Pirttisalolle vain yksi monista, vaikka molemmat Kiven ja kirjallisuuden suuria ystäviä ovatkin: tänään he astuvat estradille Oulun Seudun Lausujien 40-vuotisjuhlassa.

Riitta Messman (vas.) ja Hellevi Pirttisalo lukivat Oulun Seudun Lausujien 40-vuotista toimintaa juhlistavaa runoiltaa varten kymmenien runoilijoiden tuotantoa. Edith Södergran on yksi niistä, jonka tekstit tulevat eläviksi juhlaesityksessä Etteikö muka sanoista synny ihmistä? Runoja kuullaan tänään kahdesti kello 15 ja 18 Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukion draamasalissa.
Riitta Messman (vas.) ja Hellevi Pirttisalo lukivat Oulun Seudun Lausujien 40-vuotista toimintaa juhlistavaa runoiltaa varten kymmenien runoilijoiden tuotantoa. Edith Södergran on yksi niistä, jonka tekstit tulevat eläviksi juhlaesityksessä Etteikö muka sanoista synny ihmistä? Runoja kuullaan tänään kahdesti kello 15 ja 18 Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukion draamasalissa.
Riitta Messman (vas.) ja Hellevi Pirttisalo lukivat Oulun Seudun Lausujien 40-vuotista toimintaa juhlistavaa runoiltaa varten kymmenien runoilijoiden tuotantoa. Edith Södergran on yksi niistä, jonka tekstit tulevat eläviksi juhlaesityksessä Etteikö muka sanoista synny ihmistä? Runoja kuullaan tänään kahdesti kello 15 ja 18 Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukion draamasalissa.

Tämä Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivä ei ole oululaisille Riitta Messmanille ja Hellevi Pirttisalolle vain yksi monista, vaikka molemmat Kiven ja kirjallisuuden suuria ystäviä ovatkin: tänään he astuvat estradille Oulun Seudun Lausujien 40-vuotisjuhlassa.

Juhlaa vietetään tietenkin lausuen. Kahdeksanhenkinen työryhmä on valmistanut Riitta-Mari Punkki-Heikkisen ohjauksessa runoillan Etteikö muka sanoista synny ihmistä?

Siihen valituissa teksteissä oli lähtökohtana, miten runo on mukana jokapäiväisessä elämässä, tavalla tai toisella.

"Ohjaaja antoi kotitehtäväksi miettiä, miksi lausun ja mitä runot itselle merkitsevät", Messman kertoo. "Sitten jokainen toi valitsemiaan tekstejä."

Mukaan valikoitui pääosin suomalaisten ja suomenruotsalaisten kirjailijoiden tuotantoa, vaikka kotimaisuuteen ei
tähdättykään.

"Puolalaisnobelisti Wislawa Szymborskan pari runoa rikkoo rintaman."

Sekä Messman että Pirttisalo ovat olleet yleisön edessä ensi kerran jo kouluaikoina.

"Se oli joulujuhla Kajaanintullin kansakoulussa", Messman muistaa, ja runostakin sen verran, että siinä joulupukki oli kadottanut silmälasinsa.

Lue lisää sunnuntain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä