Valtteri Matturin suunnitelmallisuus on joutumassa tulikokeeseen. Muutaman lyhyen kuukauden aikana nuori mies kirjoittaa ylioppilaaksi, hyökkää RB-Oulun paidassa kaukalopalloliigan pudotuspeleissä ja pänttää taloustieteellisen pääsykoekurssilla. Heti alkajaisiksi sunnuntaina Porin Kärpät ja RB-Oulu asettuvat vastakkain Porissa kello 17.45, ja maanantaiaamuna kello 8.45 abiturientti Matturi istahtaa englannin kuuntelukokeeseen Kastellin lukiossa.
"Minulla on päiväkohtainen suunnitelma kalenterissa. Olen miettinyt etukäteen, mitä on tarkoitus lukea ja miten harjoitella milloinkin", hän sanoo.
Matturi istuu Oulun kaupunginkirjastossa lokoisassa lukutuolissa ison ikkunan edessä ja siristelee silmiään talven ensimmäisenä häikäisevänä pakkaspäivänä. Vieressä nököttävät äidinkielen, ruotsin ja fysiikan kirjat. Fysiikassa on eniten pänttäämistä.
"Äidinkieli on muuttunut kivaksi aineeksi, kun olen pari vuotta kirjoittanut seuran nettisivuille otteluselostuksia", hän sanoo.
Äidinkieli on myös se aine, josta on tavoitteena kirjoittaa jopa laudatur. Eniten töitä teettää fysiikka.
Motivaatiokysymys
Matturi on opetellut taitavaksi aikatauluttajaksi Kastellin urheilulukiossa neljän vuoden aikana. Kaikille kurinalaisuus ei sovi.
"Meiltä on tippunut matkan varrella pois porukkaa, jolla ei ole motivaatio riittänyt. Tämä on vaatinut asennetta ja sen tiedostamista, että harjoitukset tehdään omaa itseä varten."
Ala-asteen musiikkiluokalla ja yläasteen Karjasillalla urheiluluokalla käynyt Matturi päätti pyrkiä urheilulukioon, kun pääsi 15-vuotiaana mukaan RB-Oulun liigamiehistöön. Ala-asteelta saakka mukana kulkeneista lajeista jalkapallo tippui pois ensimmäisenä, pesäpallo kulki kaukalopallon rinnalla viime kesään asti.
Kaukalopallo kuuluu Kastellissa ryhmään "muut lajit." Lajivalmennusta ei ole, päinvastoin kuin esimerkiksi jääkiekossa, lentopallossa ja uinnissa, vaan harjoitukset ovat lajitreeniä palvelevaa fysiikkavalmennusta.
Urheilulukiolaiset harjoittelevat 3-4 aamuna viikossa varttia vaille kahdeksasta vartin yli yhdeksään, kymmeneltä alkavat tunnit. Esimerkiksi uskonnossa, psykologiassa, biologiassa ja maantiedossa pakollisia kursseja on vähemmän kuin muilla.
Jos ei kiinnosta, kukaan ei patista.
"Koulussa korostetaan, että harjoituksiin ei tulla valmentajan takia. Myös ryhmä piiskaa eteenpäin, meillä on hyvä porukka", Matturi selittää.
"On ollut mielenkiintoista tutustua erilaisiin harjoituskulttuureihin muista lajeista. Esimerkiksi hiihtäjillä on tosi paljon kestävyysharjoituksia."
Nelivuotisuus on urheilulukiolaiselle elinehto, Matturi sanoo. Myös kurssimuotoisen lukion joustavuus ja ylioppilaskirjoitusten jakaminen kolmeen osaan palvelevat urheilijaa. Matturi on opiskellut enemmän syksyisin, kun kaukalopallokausi on alussa. Missään vaiheessa urakka ei ole tuntunut liian raskaalta.
"Vapaa-aikaa pitää muistaa jättää. Minä en harrasta oikeastaan mitään, mutta kaverit ovat tosi tärkeitä ja kotona perheen kanssakin on mukava viettää aikaa. Seuraan myös urheilua, käyn katsomassa paikan päällä jääkiekkoa ja pesäpalloa."
Talousmies
Kun kirjoitukset ovat ohi, Matturi suuntaa taloustieteellisen pääsykoekurssille. Intensiivinen valmennus kestää huhtikuulta kesäkuun alkuun, pääsykokeet ovat kalenterissa kesäkuun puolivälissä.
"Opiskelupaikkakunta on vielä auki, mutta muuta vaihtoehtoa en ole oikeastaan edes miettinyt. Rahatalous on kiinnostanut aina, ja sen parista löytyy monenlaista työtä. Se työn muoto hahmottuu varmaan myöhemmin", Matturi sanoo.
Sitä ennen pitää mennä armeijaan. Palveluspaikka on Rovaniemi, koska siellä voi pelata kaukalopalloa.
"Kevään aikana selviää, voinko pelata ensi talvena Blue Ballissa."
Juttusarjassa Kalevan urheilutoimitus menee mukaan urheilijoiden arkipäivään. 20. tammikuuta julkaistu ensimmäinen osa kertoi ampuja Marjut Heinosesta.