Pääkirjoitus

Eläköön se suuri ero

Suomen historian tutkimus on siitä kiehtova ala, että kuva kansakunnan menneisyydestä ei koskaan tule täysin valmiiksi.Näkemys kuitenkin tarkentuu koko ajan.

Suomen historian tutkimus on siitä kiehtova ala, että kuva kansakunnan menneisyydestä ei koskaan tule täysin valmiiksi. Näkemys kuitenkin tarkentuu koko ajan. Perjantaina saatiin tuoretta kiinnostavaa tutkimustietoa suomalaisten geeniperimästä. PLoS ONE -tiedelehdessä julkaistun artikkelin perusteella voisi jopa äkkinäisesti päätellä, että koko kansakunta Suomi on hiukan keinotekoinen.

Näin siksi, että Suomen maakunnissa asuvien ihmisten geeniperimät poikkeavat yllättävän jyrkästi toisistaan. Ero itä- ja länsisuomalaisten välillä on jopa suurempi kuin monien Euroopan kansojen välinen ero. Niinpä esimerkiksi saksalaiset ja britit ovat keskenään läheisempää sukua kuin itä- ja länsisuomalaiset.

Eurooppalaisia tässä kuitenkin selvästi ollaan. Suomalaisten geneettiset juuret ovat enimmäkseen Keski-Euroopassa, joskin myös itäinenkin vaikutus näkyy. Sen osuus on kuitenkin alle kymmenesosa.

Helsingin yliopiston ja ruotsalaisen Karolinska Institutetin tutkijat esittävät löydöilleen uskottavan selityksen: Suomen poikkeuksellisen väestöhistorian. Tarkemmin sanottuna tilanteen takana ovat myöhäinen asutus, pieni asukasmäärä ja suomalaisten eristyneisyys Keski-Euroopasta. Nämä seikat ovat vaikuttaneet erityisen voimakkaasti Itä-Suomessa. Tutkimuksen kiinnostaviin yksityiskohtiin kuuluu sekin, että Pohjois-Pohjanmaa sijoittuu geenikartalla Itä-Suomeen, koska alue on aikanaan asutettu lähinnä idän suunnasta.

Mitä tästä kaikesta seuraa? Tuskin ainakaan maata halkovaa uutta railoa. Ehkä täällä voidaan sen sijaan ylpeillä siitä, että näinkin erilaiset ihmiset tulevat kuitenkin hyvin keskenään toimeen.