"Eläkkeelle siirtyminen on yksilöllistä. Toisille se saattaa olla aikamoinen pudotus, ja toisille helppoa riippuen siitä miten uuden elämänvaiheen näkee. Eläkkeelle jäävän mielessä saattaa käydä myllerrys, mutta se ei välttämättä näy ulospäin", eläkevalmennusohjelman 65+ projektikoordinaattori Katri Korolainen sanoo.
Korolainen on ollut mukana kehittämässä ja toteuttamassa Miina Sillanpään säätiön eläkevalmennusohjelmaa. Tarkoituksena on helpottaa eläkkeelle siirtyvien ja jo eläkepäiviä nauttivien arjen hallintaa.
"Prosessi liikahti, kun kuntoutuskeskukset ottivat yhteyttä kuntiin ja kertoivat hankkeesta. Valmista mallia voivat käyttää kaikki eläkevalmennusta järjestävät tahot."
"Monelle eläkkeelle lähtevälle valmentautumisohjelma on osoittautunut tarpeelliseksi. Eläkeläiset kokivat, että tarpeet ja tarjonta kohtasivat kurssilla", Korolainen sanoo.
Viisipäiväinen koulutuskokonaisuus on toteutettu
Etelä-, Itä- ja Länsi-Suomessa 28 kunnan alueella, ja osallistujia on ollut 1 400. Yhteistyö syntyi viiden kuntoutuskeskuksen kanssa. Näistä pohjoisin oli Kunnonpaikka Siilinjärvellä.
Uusia mahdollisuuksia
eläkeläisen arkeen
Korolainen kannustaa kuntia tarttumaan eläkevalmennusohjelmaan, sillä sen kautta monen eläkeläisen elämä saattaa saada uusia mahdollisuuksia.
Eläkkeelle lähtö on suuri muutos yksilölle, kun työyhteisö jää yhtenä päivänä pois elämästä, sen mukana myös työterveyshuolto, jossa ihminen tunnetaan pitkältä ajalta. Arjen rytmitys ja suhteen luominen vaikkapa kunnalliseen terveyspalveluun teettää töitä. Vapautuva arki voi myös olla vaikea täyttää, kun se ei enää täyty työpäivästä.
Korolainen kysyykin, josko työterveyshuolto voisi kartoittaa viimeisenä työssäolovuonna olevat, löytää riskiryhmät ja ohjata sieltä eläkkeellesiirtymisvalmennukseen.
65+ oli Korolaisen mielestä lupaava. Eläkeläiset saivat kurssilta itseluottamusta uskoa tulevaisuuteen. He aktivoituivat hoitamaan itseään ja liikkumaan.
"Kiinnostavaa oli, että monet heistä perustivat omiin kuntiinsa erilaisia ryhmiä: kuntosali- ja kävelyryhmiä, teatteri-, tanssi-, ja keskustelua, vaellusreissuja, pilkkiporukoita. Tämä oli kurssin yllätys, että he aktivoituivat näin paljon", Korolainen sanoo.
Pohjois-Suomen kunnissa eläkkeelle siirtyville ei ole järjestetty eläkevalmennuskursseja. Kun ikäluokkien määrä kasvaa, on ennaltaehkäisevä työ Korolaisen mielestä otettava huomioon.
"Oululaisiin kuntiin eläkevalmennusohjelma saadaan siten, että kunnista tai järjestöistä löytyy vastuuhenkilöitä suunnittelemaan alueella kuntakohtaista mallia. Yhteistyökumppanina voisi olla myös kansalaisopisto, jossa järjestettäisiin päiväkohtaista kurssittamista."
"Sen se vaatii, että muutama ihminen istuu alas ja kartoittaa alueen mahdolliset yhteistyökumppanit. Olisiko Oulu kiinnostunut, tai alueen kuntoutuskeskukset?", Korolainen kysyy.
Vuosina 2000-2010 sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat saavuttavat eläkkeelle siirtymisiän. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on 65-vuotias.
Korolainen siirtyy kesällä Kestilän vanhus- ja vammaistyön johtajaksi, ja ehkä mallia voitaisiin saada hänen mukanaan myös pohjoisempaan Suomeen.