Eläkeuudistus tuli Suomessa voimaan tämän vuoden alusta, mutta keskustelu eläkkeistä jatkuu vilkkaana. Eläkkeellä olevat valittavat ansaitun eläkkeen pienuutta ja nuoret ikäpolvet ihmettelevät, minkälaista eläkettä tulevat lopulta itse joskus saamaan.
Alkuvuodesta voimaan tulleella uudistuksella pyritään pidentämään työuria ja myöhentämään eläköitymistä, jotta eläkejärjestelmä kestäisi vaikeutuvat olot. Toimilla varaudutaan pitenevään elinajanodotteeseen ja heikkenevään huoltosuhteeseen.
Merkittävää on, että eläkkeen alaikärajaa nostetaan asteittain 63 vuodesta 65 vuoteen, ja käyttöön tulee uusia eläkemuotoja. Käytännössä eläkeuudistus koskee vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä ikäluokkia. Palkansaajat huomasivat tammikuun palkkakuitissa, että siitä oli pidätetty korotettu työeläkemaksu.
Elinvoimainen eläkejärjestelmä syntyy, kun huoltosuhde on kestävä, talous kasvaa, työllisyys kukoistaa ja rahastoiduista eläkemaksuista saadaan hyvät sijoitustuotot.
Pelkästään seuraamalla tiedotusvälineitä voi todeta, että kaikissa näissä asioissa on meillä ongelmia nyt tai tulevaisuudessa. Syntyvyys laskee, talouden kasvu on viheliäisen kituliasta, työllisyysprosentti sakkaa ja sijoituksista on vaikea saada kunnon tuottoa. Takana on huonoja uutisia vuosikymmenen ajalta.
Kansainvälisesti Suomen eläkejärjestelmää pidetään varsin hyvänä. Sukupolvien välinen tasa-arvo herättää kuitenkin kysymyksiä, koska eläkkeensaajien määrä kasvaa suhteessa eläkkeen maksajiin.
Sanattoman sukupolvisopimuksen mukaan jokainen ikäluokka ottaa omalla vuorollaan maksettavakseen jo olemassa olevat eläkkeet sillä odotuksella, että itse pääsevät aikanaan nauttimaan samasta. Jos nuorten työurat ja ansainta takeltelevat kuten ennakoidaan, polttava kysymys on, ehtivätkö nuorten eläkkeet karttua samaan tahtiin kuin vuosikymmeniä vakaasta työurasta nauttineet voivat odottaa.
Nuoria sukupolvia uhkaa kaksoistaakka, jossa he jäävät köyhemmiksi kuin vanhempansa. Tai ainakin heidän on tehtävä töitä pidempään kuin vanhemmat ikäpolvet yltääkseen samaan etuustasoon.
Ajatuspaja Liberan vastikään julkaisemassa pamfletissa Eläkepommi ravistellaan järjestelmää ja patistetaan uudistuksiin.
Kirjoittajien keskeinen ajatus on, että eläkesijoitusten tuottoja pitäisi pystyä parantamaan luopumalla vakavaraisuussäännöistä ja ottamalla enemmän osakeriskiä. Sijoittamisen tehottomuuden lisäksi he arvostelevat eläkevarojen hallinnointia.
Eduskunnalle jätettiin joulun alla kansalaisaloite, jossa vaaditaan, että nykyiset työeläkkeet sidottaisiin palkkaindeksiin pääosin hintoihin sidotun indeksin sijaan. Aloitteen takana on huoli eläkkeellä olevien toimeentulosta. Ideologisesti kyse on siitä, onko eläke viivästettyä palkanmaksua vai sosiaaliturvaa.
Eläkejärjestelmän rakenteita, turvaavuutta ja oikeudenmukaisuutta pitää pystyä avaamaan nykyistä paremmin. Siksi asiasta tarvitaan puhetta, vertailua ja analyysia tuoreesta uudistuksesta huolimatta.