Pääkirjoitus

Eläk­keet saatava Nor­jas­ta­kin

Pitkiäkin jaksoja Norjassa työskennellet, nykyisin kotimaassa asuvat suomalaiset ovat havainneet takkuiseksi eläketurvan saamisen vuonojen maasta. Erityisen hankalaa se on niille, jotka ovat tehneet monia lyhyehköjä keikkoja. Norjaan vakinaisesti asumaan jääneet eivät ole kokeneet vastaavaa ongelmaa.

Pitkiäkin jaksoja Norjassa työskennellet, nykyisin kotimaassa asuvat suomalaiset ovat havainneet takkuiseksi eläketurvan saamisen vuonojen maasta. Erityisen hankalaa se on niille, jotka ovat tehneet monia lyhyehköjä keikkoja. Norjaan vakinaisesti asumaan jääneet eivät ole kokeneet vastaavaa ongelmaa.

Asia koskee tuhansia suomalaisia. Erityisesti metallimiehiä on ollut 1960-luvun loppupuolelta lähtien rakentamassa norjalaisia tehtaita. Pohjois-Norjan kalateollisuudessa taas on käynyt sesonkityössä etupäässä nuoria naisia. Myös hoitotyöhön suomalaiset ovat olleet tervetulleita.

Kohtuuttoman monet ovat unohtaneet ajatella tulevia päiviä. Palkkakuiteista on tarkistettu korkeintaan, että tehty tuntimäärä täsmää. Sen jälkeen ne on heitetty tarpeettomiksi luultuina menemään. Jälkikäteen on sitten hanakala todistaa työsuhdetta. Likikään aina ei ole pyydetty edes työtodistusta.

Suomalaiset ovat erehtyneet Norjassa huolettomiksi siksikin, että meillä eläketiedot ovat yksityisellä sektorilla olleet keskitetysti Eläketurvakeskuksen hoidossa jo vuodesta 1962. Kuntien eläkerekisteri keskitettiin pari vuotta myöhemmin. Suomen valtio taltioi työntekijöidensä eläketiedot keskitetysti jo huomattavasti aikaisemmin. Norjassa eläketietorekisteriä on hoidettu keskitetysti vasta 1980-luvun puolivälistä saakka.

Eläketurva on osa kaikille pohjoismaiden kansalaisille kuuluvaa palkkaturvaa. Siksi niin ammattiliittojen kuin Suomen viranomaistenkin on annettava kaikki mahdollinen apu eläkerahojen perimisessä. Vaikka eläkettään Norjasta peräävä onnistuisi selvittämään, minkä verotoimiston alueella hänen työnantajansa kotipaikka on ollut, osa sikäläisistä verotoimistoista antaa apua nihkeästi. Muut kuin norjankieliset kyselyt jäävät varmasti vastausta vaille. Kaiken lsiäksi veroviranomaisilla on Norjassa velvollisuus säilyttää palkkatiedot vain 20 vuoden ajan.

Vasta eläkeiässä aloitettu kyselyjen tekeminen jättää melko varmasti osan saamisista sille tielleen. Eläkettä maksetaan taannehtivasti vain kolmelta vuodelta. Ei riitä, että selvittelyssä menee paljon aikaa, vaan palkkatietojen toimittamisen jälkeen sikäläinen eläkekeskus vielä tarkistaa tietojen paikkansa pitävyyden. Sinnikäs kannattaa kuitenkin olla, sillä ainakin useiden vuosien työstä Norjassa tulee tuntuva lisä eläkkeeseen.

Jotta pulmat vastaisuudessa helpottuisivat, Norjaan työhön lähtijöitä on kehotettava säilyttämään palkkatositteensa. Vaikka tiedot kirjautuvatkin nykyään keskusrekisteriin, virheitä sattuu. Aina on hyvä olla tositteita, joista asian voi tarkistaa.

paakirjoitus@kaleva.fi