Monet Norjassa keikkatöitä tehneet ovat törmänneet yllättävään ongelmaan: eläke Norjan tuottoisilta työvuosilta ei napsahdakaan pankkitilille kuin Manulle illallinen. Asia koskee jopa tuhansia keikkamiehiä, joilla voi olla takanaan vuosikymmenten työrupeama vuonomaassa. Norjassa vakituisesti asuneilla ongelmia ei tiettävästi ole ilmennyt.
Suomalaisia on työskennellyt 1970-luvulta alkaen runsaasti muun muassa Norjan öljy-, rakennus ja telakkateollisuudessa. Useimmissa tapauksissa ansiotaso oli keikkavuosina normaaliin verrattuna ruhtinaallinen.
Eläkettä Norjasta on ehtinyt kaivata vasta pieni osa siellä työskennelleistä, sillä useimmat takavuosien keikkatyöläisistä ovat vasta tulossa eläkeikään.
Eläkkeensä kyllä saa, jos osaa ja jaksaa käydä läpi armottoman paperisodan norjaksi. Pahimmillaan tarvittavien tositteiden keruu voi viedä vuodenkin.
Tiedot hajallaan
verotoimistoissa
Ongelma piilee Norjan erilaisessa eläkejärjestelmässä, yhteyspäällikkö Arja Iisakkala Eläketurvakeskuksen ulkomaan yksiköstä sanoo. Eläketurvakeskus toimittaa suomalaisten eläkehakemukset norjalaiselle eläkekonttorille, mutta se ei voi vaikuttaa Norjassa tehtäviin päätöksiin.
Oma lukunsa on eläketietorekisteri, jota Norjassa on hoidettu keskitetysti vasta 1980-luvun puolivälin tienoilta. Sitä vanhemmat tiedot ovat hajallaan paikallisten verotoimistojen arkistoissa, jos sielläkään. Kortistot ovat manuaalisia.
Veroviranomaisilla ei ole Norjassa velvoitetta säilyttää yli 20 vuotta vanhoja palkkatietoja. Jos eläkettä hakee pahasti jälkijunassa, voi myös menettää rahaa, sillä eläkettä maksetaan taannehtivasti vain kolmelta vuodelta.
Eläketurvakeskus pyrkii nyt selvittämään, miten ulkomaisten työntekijöiden työsuhteet on rekisteröity Norjassa ja muissa Pohjoismaissa. Sen avulla voidaan mahdollisesti auttaa suomalaisia työsuhdetietojensa etsimisessä. Iisakkala kuitenkin korostaa, että Eläketurvakeskus ei toimi hakijoiden asiamiehenä, vaan toimittaa ainoastaan eläkehakemuksen eteenpäin.
Norjassa viranomaisten ei tarvitse selvittää hakijan eläkkeensaannin edellytyksiä.
"Hakijan on ilmoitettava hakemuksella kaikki ulkomaisia työsuhteita koskevat olennaiset tiedot. Usein ulkomaiset eläkelaitokset vaativat hakijalta lisäselvityksenä kopiot työtodistuksista tai palkkakuiteista. Valitettavan usein ne kuitenkin puuttuvat."
Norjassa eläkettä kertyy vasta, kun työsuhde on kestänyt vähintään vuoden. Iisakkala epäilee, että monissa tapauksissa keikkamiehet ovat olleet kerrallaan yhdellä paikkakunnalla alle vuoden, jolloin tietoa työsuhteista ei ole jäänyt välttämättä mihinkään.
Kädet
pystyyn
Monet suomalaiset ovat nostaneet kätensä pystyyn törmättyään norjalaiseen järjestelmään ja luopuvat suosiolla eläkkeestään Norjan valtion hyväksi. Useissa tapauksissa kyse on kieliongelmasta.
Paikallisia viranomaisia ei mikään velvoita kääntämään päätöksiä suomeksi, eikä sitä tarvitse tehdä suomalaistenkaan viranomaisten. Kuitenkin kun Suomessa asuvan eläkkeenhakijan hakemus on käsitelty kaikissa hakijan ilmoittamissa EU- ja ETA-maissa, tekee asuinmaan eläkelaitos, Suomessa Eläketurvakeskus, päätösten yhteenvedon, Iisakkala selventää.
Iisakkala kehottaa ulkomaille töihin meneviä suomalaisia pitämään aina huolen siitä, että saavat tekemisistään työtodistuksen. Ne on syytä säilyttää, kunnes eläkkeen hakeminen tulee ajankohtaiseksi.