Suomen nuorin rehtori, oululainen Pirjo Konttinen polkaisi käyntiin Enontekiön lukion.
45 minuutin välein pirisevä koulun kello ei enää keskeytä rehtorin työtä. 42 vuotta opettajana ja rehtorina toimeen Pirjo Konttisen työkiireet loppuivat Niemenrannan koulussa tammikuussa.
– Motivoivassa rehtorin työssä on paljon tunnetta mukana. Lukiossa tuloksia juhliaan lakkiaisissa ja alakoulussa kuudennen luokan kevätjuhlissa.
Kun Konttinen valmistui Oulun yliopistosta, Rovaniemen keskustan lukion rehtori pyysi englannin ja ruotsin kielen opettajaa tuntiopettajan sijaiseksi vuona 1978. Konttinen halusi kuitenkin vakituisen työn ja haki lehtorin virkaa Enontekiön lukiosta. Yllätys oli suuri, kun koulutoimenjohtaja soitti ja kysyi vastavalmistuneen Konttisen halukkuutta hakea Enontekiön lukion rehtoriksi.
Oma koulutus, filosofian maisterin pätevyys mietitytti, mutta pyynnöstä Konttinen lähetti hakupaperit.
Konttisesta tuli 25-vuotiaana juuri perustetun Enontekiön lukion ensimmäinen ja Suomen nuorin lukion rehtori vuonna 1979.
Sittemmin Muhoksen lukion rehtoriksi vuonna 2004 valittu, nykyinen Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi rikkoi Konttisen ennätyksen. Lohi oli 24 vuotta, kun hänet valittiin rehtoriksi.
Enontekiön pieni lukio, ensimmäisenä vuonna 15 oppilasta, oli Konttisen lempilapsi. Kollegat, oppilaat ja oppilaiden vanhemmat tulivat vuosien aikana tutuiksi ja läheisiksi.
– Pureuduin ja paneuduin tehtävään. En miettinyt ettenkö pärjäisi eikä minulla ollut ongelmia saada luottamusta puolelleni.
Konttinen oli kunnianhimoinen opettaja ja halusi oppilaiden pärjäävän opinnoissa ja menestyvän maailmalla.
Yksi vuosi Enontekiön lukio oli paras maaseutulukio Suomessa. MTV:n kuvausväki tuli Lappiin ja teki menestyksestä uutisen.
– Opetus on pienissä lukioissa yksilöllistä. Oppilaat huomasivat, että välitän ja kannustan. Minun juttusille oli helppo tulla.
Lappi ei ollut hullumpi valinta työ- ja asuinpaikaksi. Vapaa-aikana Konttinen hiihti pitkiä matkoja ja nautti patikoinnista.
Konttisen kaksi tytärtä opiskelivat 2000-luvulla Oulussa. Suvi äidin jalanjäljissä opettajaksi ja Anna-Kaisa diplomi-insinööriksi.
Tyttäret houkuttelivat äidin takaisin Ouluun. Oulunsalon Pitkäkankaan alakoulun rehtorin paikka oli sopivasti avoinna. Konttinen haki ja sai viran.
Niemenrannan koulun rehtoriksi Konttinen valittiin vuonna 2012.
Syrjäytymisestä on keskustelu vuosikymmeniä, mutta mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen tuntuvat Konttisesta vain lisääntyvän.
– Mielestäni näiden asioiden eteen pitää tehdä enemmän työtä alakoulussa. Henkilöresursseja tarvitaan lisää.
Työssään Konttinen on pannut merkille varhaisen tuen merkityksen. Kun oppilaalle annetaan tukea alaluokilla, ylemmillä luokilla sitä ei enää niin paljon tarvita.
– Lapsen itsetunnon ja hyvinvoinnin tukeminen pitää aloittaa jo päiväkodissa.
Yhtä lailla, kun heikommin menestyviä lapsia tuetaan, lahjakkaille oppilaita ei pidä unohtaa.
– Lahjakkaille lapsille pitää antaa mahdollisuus päästä omiin tavoitteisiin. Vuosiluokkiin sitomaton opetus peruskoulussa ottaa huomioon eri tahdissa etenevät ja oppivat lapset
Konttinen nauttii kiireettömästä arjesta.
– Varsinainen harrastus on neljä lastenlasta pääkaupunkiseudulla. Menolippu on, paluulippua en tarvitse.
Pirjo Konttinen
Syntynyt 17. joulukuutta vuonna 1953 Muhoksella.
Ylioppilaaksi Muhoksen lukiosta vuonna 1972.
Perheeseen kuuluvat kaksi aikuista tytärtä ja neljä lastenlasta.
Filosofian maisteri Oulun yliopistosta vuonna 1977.
Enontekiön lukion rehtori 1979–1998.
Oulunsalon Pitkäkankaan alakoulun rehtori 2008–2012.
Niemenrannan koulun rehtori 2012–2020.
Toimii rikos- ja riita-asioiden vapaaehtoisena sovittelijana Oulussa.
Harrastaa matkustamista, kirjallisuutta ja kävelyä.