Matti Räinä jättää syksyn tullen elyn ylijohtajan ja liikennejohtajan työt. Eläköitymishetki on otollinen, sillä tehtävien on määrä siirtyä itsenäisten maakuntien hoitoon.
Tienpidon osalta Räinä ei pidä ratkaisua ollenkaan hyvänä.
– Se on hankalan byrokraattinen. Olisi ollut yksinkertaisempikin tapa. Minä olisin säilyttänyt valtion tienpidon valtiolla. Nyt tulee sellainen tilanne, että rahat tulevat korvamerkittyinä valtiolta, mutta henkilöstö on maakunnan palveluksessa. Hankala sopimusrakenne, joka pahimmillaan lisää henkilöstötarvetta ja jäykistää.
Valtio joutuu ohjeistamaan tarkkaan, mihin rahat on käytettävä ja millä tavalla, että tienpito olisi yhtenäistä koko valtakunnassa.
– Ei siinä paljon itsenäisyyttä ole.
Räinästä tilanne on yhtä ristiriitainen kuin jos vuokralainen miettisi, miten asuntoa peruskorjataan vuokraisännän rahoilla.
Onneksi maakuntauudistus tuo myös uuden maantielain. Luvassa on selkeämpiä määräyksiä kunnossapidon laadusta ja sen valvonnasta rautateiden malliin.
Räinä myöntää, että tienpidon ja talvihuollon laadusta on tingitty jo vuosia. Päällysteet ovat heikossa kunnossa ja silloissa korjausvelkaa. Ilmastonmuutoskin – pitkät nollakelit – murentaa perustaa.
– Tienpidon rahoitus on ollut aivan liian alhaisella tasolla.
Nykyisellä hallituskaudella on rahoitusta korotettu liki 200 miljoonaa. Vuodessa on käytössä nyt noin miljardi kunnossapitoa varten teillä, radoilla ja vesillä.
– Tarvittaisiin vähintään 200 miljoonaa lisää. Sillä saataisiin jo kohtuullinen taso. Vaan säilyykö edes nykyinen lisärahoitus?
Räinän mukaan vielä ei ole ymmärretty sitä, että liikenteestä tulee palvelu, kun esimerkiksi auton omistaminen vähenee.
– Yhteiskäyttöautot voivat muuttaa koko pysäköintipolitiikan ja koko liikennejärjestelmän. Lyhyillä matkoilla sähköpyörä kilpailee jo auton kanssa. Akun avulla polkee huonompikuntoinenkin.
Liikennettä onkin kehitettävä yhteispelinä ja isosta perspektiivistä. Esimerkiksi Aarne Ervi ja Otto Iivari Meurman ymmärsivät tämän jo 1951, kun he tekivät moottoritielle varauksen Oulun yleiskaavaan.
– Tällaisia visionäärejä tarvittaisiin.
Eikä pidä unohtaa, että vain muutaman tuhannen asukkaan Ouluun päästiin jo 1886 Pohjanmaan rataa pitkin.
– Vaikka sen pelättiin tuovan synnit mukanaan.
1970-luvulla rautateiden kehitys lopahti. Nyt sitten olisi saatava pikaisesti kaksiraiteinen rata Ouluun. Jäämerelle taas on ehdottomasti tehtävä maankäytön varaukset.
– Se saattaa vielä olla realismia.
Elyt perustettiin, että elinkeinoasioita, liikennettä ja ympäristöä hoidettaisiin yhteistyössä eikä erikseen. Pohjois-Pohjanmaan ely välittää maakuntaan noin 500 miljoonaa vuodessa. Siitä maatalouden tulotukiin käytetään 200 miljoonaa.
Kun Räinä aikoinaan siirtyi kaupungin virkamieheksi, hänestä tuntui, että tavoitteena oli välttää asiakkaita.
Elyn henkilöstöä on leikattu rajusti. Silti on Räinän mukaan tyytyväisyys kasvanut sekä työntekijöiden että asiakkaiden tahoilla.
– Ymmärrys siitä, että olemme asiakaspalvelijoita, on muuttunut olennaisesti.
Sadan päivän loma
Elyn ylijohtaja Matti Räinä on tehnyt vuosikaudet 50-tuntisia viikkoja. Nyt hän viettää sadan päivän lomaa eläköitymisen alla.
Kuukausi on tätä vapautta jo kestänyt. Mutta kuten Räinä vakuuttaa, hänestä ei olisi osa-aikaeläkkeelle.
– Olen on tai off.
Niinpä ei ohjelmasta ole pulaa. Aamu alkaa lenkillä kääpiösnautseri Empun kanssa ja illalla on ehdittävä Kempeleen Kirin otteluun. Siinä välissä kiirettä pitää pihatöissä Raution tilan mailla. Liiasta energiasta pääsee eroon myös polkujuoksemalla Köykkyrissä tai uuden maastopyörän selässä. Taloakin pitäisi korjata ja tyttären rakennustyöt alkavat pian naapurissa.
Myös kollegat ovat saaneet osansa. Räinä kuulutti heidät lopettajaisiksi koolle keskustelemaan liikenteen tulevaisuudesta: ilman lahjoja ja puheita.
Liikenteessä kaikki ihmiset ovat asiantuntijoita. Lisäksi on työura elyssä tarkoittanut sitä, että on pitänyt palvella kuutta ministeriä. Samaan aikaan on joutunut jatkuvasti kiristämään ruuvia. Elyn väki on vähentynyt peräti kolmanneksella.
– On ollut pakko.
Lannistumattomuus on auttanut. Erityisesti Räinä on kuitenkin opetellut sitä, ettei yksi ihminen voi kantaa komppanian jokaista murhetta.
– Tärkeintä oli nähdä se, mihin kannattaa vaikuttaa ja mihin ei tarvitse puuttua.
Vapauttavaa on ollut sekin, miten elämä on rytmittynyt toisin, kun asiat mahtuvat nykyään taskuun.
– Kun lähdin, ei ollut yhtään mappia. Kaikki oli tiedostoina. Työhuoneen siivoaminen oli pikkujuttu, Räinä ihastelee.
Raution tilan isäntä
Matti Räinä aloitti elyn ylijohtajana ja liikennejohtajana 2010.
Syntynyt Lumijoella 1954, asuu Kempeleessä puolison kotitilan mailla.
Rakennustekniikan DI Oulun yliopistosta.
1998 alkaen Oulun kaupungininsinöörinä.
Työskenteli sitä ennen 18 vuotta Suunnittelukolmiossa.
Kolme aikuista lasta, joista kaksi jatkaa isän jäljillä rakennustekniikan DI:nä.
Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ely) on alueellinen kehittämisviranomainen, joka toimii kuuden ministeriön alaisuudessa.