Kummatissa vuokra-asunnossa asuva raahelainen Rauha Pirnes, 80, toteaa, että pienellä eläkkeellä on vain pakko pärjätä, muuta vaihtoehtoa ei ole.
"Tällaista se köyhän ihmisen elämä on, ei sitä kannata jäädä miettimään. Pitää mennä eteenpäin niin kuin pääsee. En ryhdy kerjäämään leipää, enkä muuten ole kerjännyt", tuumaa puhelias Pirnes omaan tuttuun tyyliinsä.
Maailman koulussa oppinsa saanut Pirnes ei kuitenkaan osaa surkutella tilannettansa. Hän muistuttaa, ettei hänellä ole mitään hätää, koska pystyy itse laittamaan ruokansa, käymään kaupassa, pankissa ja yleensä hoitamaan itse omat asiansa.
"Ei minulla mitään hätää ole ennen kuin sellainen tulee. Sitähän ei tiedä, se voi tulla äkkiäkin. Suurusmoottorilla minä ajelen, en minä taksilla mihinkään kulje. Kun leipäpalan saa, niin hyvin moottori lähtee käyntiin."
Limingasta taiteilija Vilho Lammen kotoa Haapavedelle aikoinaan muuttanut Pirnes on tottunut tekemään työtä. Siihen aikaan ei lapsenlisiä ollut, vaan leipä piti tienata omalla työllä. Vaikka leipä tuntuu aina olleen tiukassa, hän ei halua valittaa.
"Minulla on ollut mukava elämä, sitä en kyllä osaa surkutella. Elämä on ollut todella kovaa, mutta minä olen pärjännyt." Hyvin usein Pirneksen puhe siirtyy kuuteen tyttöön. Perhettäkin hänellä on nyt jo viidennessä polvessa. Aikaa nyt on käydä ystävien luona porisemassa, kutoa kotona villasukkia ja virkata helminauhoja myytäväksi.
Hän oli pikkutyttönä myös Vilho Lammen mallina Tyttö sininen -teoksessa. Omiin arkistoihinsa hän on tallentanut jälkipolville muun muassa Apu-lehden keväältä 1980, jossa kerrotaan Lammesta ja hänen töistänsä. Lämmöllä hän muistelee tyttöjensä hänelle viime kesänä järjestämiä 80-vuotispäiviä.