Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan työeläkelaitosten sijoitustoimintaa ja vakavaraisuutta koskevia säännöksiä helpotetaan väliaikaisesti. Tavoitteena on, että finanssikriisi heijastuisi eläkesijoituksiin mahdollisimman vähän.
Nykyisten säännösten mukaan eläkeyhtiö esimerkiksi joutuu myymään osakkeitaan, jos kurssit putoavat liian alas. Eläkeyhtiöt ovat suomalaisten pörssiyhtiöiden suuromistajia, joten osakkeiden pakkomyynti kiihdyttäisi kurssilaskua entisestään.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk.) mukaan suomalaiset työeläkelaitokset täyttävät niille asetetut vakavaraisuusvaatimukset kansainvälisestä finanssikriisistä huolimatta.
"Eläkkeiden pitkän aikavälin rahoitusnäkymät eivät ole oleellisesti muuttuneet kriisin takia. Nyt maksussa oleviin eläkkeisiin kriisillä ei ole vaikutusta", ministeri Hyssälä vakuutti torstaina.
Kriisitilanteissa
nopeus on valttia
Eläke-Fennian sijoitusjohtaja Eeva Grannenfelt perää muutoinkin laajempaa keinovalikoimaa ja ripeämpää reagointia poikkeuksellisiin markkinatilanteisiin. Kiveen hakattuja sääntöjä, määräyksiä ja käytäntöjä on tarvittaessa muutettava, jotteivät ne ainakaan pahentaisi yhteisiä ongelmia.
"Kriisin torjunta on laahannut vähän perässä koko ajan, vaikka paljon onkin jo tehty. Tilanne on heikentynyt niin hurjaa vauhtia, että monissa maissa etenkään poliittinen päätöksentekokoneisto ei ole kyennyt toimimaan riittävän nopeasti", Grannenfelt arvioi.
Grannenfeltin mukaan esimerkiksi eläkeyhtiöitä koskevat vakavaraisuussäännökset voivat pakottaa vähentämään riskejä myös silloin, kun sitä ei sijoitustoiminnan yleisten pelisääntöjen näkökulmasta kannattaisi tehdä.
"Ruotsissakin henkiyhtiöiden vakavaraisuussääntöjä on äskettäin päätetty muuttaa juuri tästä syystä."
Eurooppalainen
yhteistyö tärkeää
Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Tarmo Pukkila kertoi jo keskiviikkona, että suomalaisosakkeiden omistus eläkeyhtiöissä yritetään turvata. Helsingin Sanomien haastatteleman Pukkilan mukaan pörssiyhtiöiden pakkomyynti olisi kurssiromahduksen jatkuessa järjetöntä.
"Varmasti meilläkin nyt mietitään kaikkia mahdollisia toimia tilanteen helpottamiseksi. Useissa maissa tämän tyyppisiin muutoksiin on jo päädytty. Vähitellen ne varmasti stabiloivatkin tilanteen", Grannenfelt sanoo.
Hän korostaa, että Suomessa päätöksentekokoneisto toimii varsin hyvin ja kykenee halutessaan myös nopeisiin suunnanmuutoksiin. Monet tärkeät ratkaisut eivät välttämättä mahdu keskuspankkien toimivaltaan ja jyrkimmässä alamäessä tunneissakin voi tapahtua paljon.
"Kansallisten päätösten lisäksi tarvitaan myös koordinoituja eurooppalaisia ratkaisuja. Tilanteen rauhoittamiseksi olisi äärimmäisen tärkeää, että kaikki maat ovat mukana muuttamassa säännöksiä", Grannenfelt tähdentää.
"Eläkkeet turvassa,
riskit hallinnassa"
Grannenfelt muistuttaa, että Suomen tilanne on nyt parempi kuin monen muun maan. 1990-luvun lama opetti kansaa ja päättäjiä kovin kourin. Korot ovat pysyneet kurissa ja valuutta on kohtuullisen stabiili. Merkittävät vientikumppanit Ruotsi, Venäjä ja Saksa pärjäävät edelleen varsin hyvin.
"Suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan myöskään eläkkeistään. Suurin osa niistä perustuu palkkatyöhön, ei sijoituksiin. Työeläkejärjestelmän riskin kantaa koko yhteiskunta yhdessä."
Omaisuuserien arvot kuitenkin laskevat. Grannenfeltin mielestä tärkeintä on nyt kepittää vaikeat ajat talkoilla ja pyrkiä minimoimaan finanssikriisin vaikutukset reaalitalouteen. Lomautusten ja konkurssien aalto on torjuttava ja talouskasvun taantuma pysäytettävä.