Oulu
Työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan tulos painui viime vuonna jo toisena perättäisenä vuotena raskaasti tappiolliseksi. Kuluvasta vuodesta ei ole luvassa parempaa. Helsingin pörssin kehitystä kuvaava HEX-indeksi on laskenut tänä vuonna romahdusmaisesti jo 40 prosenttia. Eläkeyhtiöiden pörssisalkut sulavat siksi lähes varmasti jo kolmatta perättäistä vuotta.
Viime vuonna eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan yhteenlaskettu tulos painui osakekurssien romahtamisen vuoksi raskaasti, peräti 1,5 miljardin euron verran tappiolliseksi. Työeläkeyhtiöt ovat ryhtyneet sijoittamaan enenevästi varojaan pörssiyhtiöiden osakkeisiin harjoittaakseen sijoitustoimintansa riskejä ja lisätäkseen niiden tuottoja. Nyt hyvätuottoiseksi uskotuista pörssiosakkeista on tuottojen sijasta koettu riskien toteutuminen.
Amerikassa pörssikurssien romahduksen vaikutukset ovat olleet välittömiä. Jopa miljoonien eläkeläisten arvellaan palanneen takaisin työelämään, kun käteen jäävä eläketulo on litistynyt kurssilaskun seurauksena. Pörssikurssien sulaminen myös myöhentää amerikkalaisten lähtöä eläkkeelle.
Mistään tällaisesta ei Suomessa ole pelkoa. Sovituista eläketasoista pidetään tietysti kiinni. Työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminta on pitkäjänteistä ja siinä on varauduttu myös riskeihin, Varma-Sammon toimitusjohtaja Paavo Pitkänen rauhoittaa.
Ja vaikka Pitkästä huolettaisikin, hänen on asemansa vuoksi tyynnyteltävä. Varma-Sampo on Suomen suurin työeläkeyhtiö. Sen kontolla on 400 000 suomalaisen työeläke. Tel-vakuutettuja Suomessa on kaikkiaan 1 079 000.
Työeläkeyhtiöiden sijoitustappiot muodostuivat viime vuonna mittasuhteiltaan niin suuriksi, että epäilyjen poistamiseksi on jo toivottu tappiopaketin avaamista. Näin nähtäisiin, miten yhtiöt ovat onnistuneet turvaamaan huostaansa uskotut eläkerahat ja hankkimaan niille tuottoa.
Sijoitustoiminnan riskikkyyden työeläkeyhtiöt kokivat jo vuonna 2000, kun yhtiöiden yhteenlaskettu tulos painui 333 miljoonaa markkaa tappiolle. Pahiten epäonnistuivat Ilmarinen ja Eläke-Fennia, jotka kuittasivat sijoitustoiminnassaan yhdessä 1 345 miljoonan markan miinuksen. Yhteenlaskettu tulos kaunistui, kun Varma-Sampo onnistui vielä hienosti sijoituksissaan.
Vuosi 2001 oli työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan kannalta roimasti surkeampi. Kuusi työeläkeyhtiötä kirjasi sijoitustoiminnastaan yhteensä 1 483 miljoonan tappion, mutta nyt rahayksikkönä oli markan sijasta euro. Vanhassa rahassa sijoitustappiota kertyi peräti 8,8 miljardia markkaa.
Eläkeyhtiöiden
puskurit kestävät
Suomessa osakekurssien voimakkaallakaan heilahteluilla ei ole välittömiä vaikutuksia eläke-etuuksiin. Järjestelmään on leivottu puskurit sijoitustoimintaan aina liittyvien riskien vaimentamiseksi, Paavo Pitkänen korostaa.
Osakemarkkinoilla on ollut parisen vuotta todella vaikeaa ja väistämättä se näkyy myös työeläkeyhtiöiden sijoitustuottojen alaskirjauksina. Vakavaraisuudet ovat kuitenkin kunnossa, Paavo Pitkänen vakuuttaa.
Vaikka takaiskuja on osakemarkkinoilla koettu, Pitkäsen mukaan pörssisijoitukset säilyvät, mutta entistäkin hajautettuimpana työeläkeyhtiöiden sijoitussalkuissa.
Kurssilasku on painanut osakesalkkujen arvot varsin alas. Joko työeläkeyhtiöt ryhtyvät paikkaamaan salkkujaan lisäostoilla?
"Ei meitä nyt oikein innosta keskustella siitä, muutetaanko sijoitussalkun painotusta ja milloin mahdollisesti palataan taas osakemarkkinoille", Pitkänen sanoo.
Pari-kolme huonoa
vuotta kestetään
"Toinen huono vuosi on tosiasia. Se on on pannut eläkeyhtiöiden toimitus- ja sijoitusjohtajat miettimään osakesijoittamisen raameja. Uskonvahvistusta on haettu menneiden vuosien hyvistä tuotoista ja pitkän aikavälin tuottokäyristä", Ilmarisen aktuaaripalvelujen kehittämispäällikkö Atso Saajoranta myöntää.
Työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan periaatteita uudistettiin pari vuotta sitten, ja silloin yhtiöille muodostettiin puskuri juuri toteutuvien sijoitusriskien pehmentämiseksi. Toimintapääomaksi nimetty puskuri on tähän saakka riittänyt hyvin, vaikka sijoitukset ovat menneetkin perin heikosti, Saajoranta kertoo.
Tel-yhtiöillä on kahden tappiovuoden jälkeen vapaata toimintapääomaa vielä 4,2 miljardin euron verran. Vasta sitten tulee vastaan vakavaraisuusraja, jonka alittaminen olisi jo hankalaa. "Kyllä tässä pari-kolme huonoa vuotta vielä kestetään. Vasta sitten olisin huolissani", Saajoranta rauhoittelee hänkin.