Ylennykset: Tässä on re­ser­vin ylen­nyk­siä it­se­näi­syys­päi­vä­nä – katso, ketkä poh­jois­suo­ma­lai­set on ylen­net­ty

Kolumni

Elä­ke­va­ro­jen puut­tu­vat mil­jar­dit

Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä kansalaisaloite eläkeindeksistä. Kysymys on siitä, minkälaisella indeksillä työeläkkeitä pitäisi vuosittain tarkistaa.

Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä kansalaisaloite eläkeindeksistä. Kysymys on siitä, minkälaisella indeksillä työeläkkeitä pitäisi vuosittain tarkistaa. Nyt eläkkeiden kehitykseen vaikuttavat sekä ansiotason kehitys että kuluttajahintojen nousuvauhti eli inflaatio. Edellisen paino on 20 prosenttia ja jälkimmäisen 80 prosenttia.

Tässä keskustelussa sivutaan väistämättä sitä, kuinka paljon tuleviin eläkkeisiin on jo varattu rahaa. Riittävätkö eläkevarat? Onko meillä paljon vai vähän eläkevarallisuutta?

Eri maiden eläkejärjestelmien vertailu ei ole niiden eroista johtuen koskaan helppoa, mutta ehdottoman hyödyllistä. Vertailuun antavat hyviä aineksia esimerkiksi OECD:n tekemät tilastot. Yksi laadukas lähde on australialainen vuosittainen eläkejärjestelmien vertailu, Melbourne Mercer -indeksi.

Vertailuun osallistui viime vuonna lähes 30 maata. Suomi on osallistunut vertailuun nyt kolmena vuotena. Vertailussa tutkitaan kolmea osa-aluetta, jotka ovat eläkkeiden riittävyys, eläkejärjestelmän kestävyys ja hallinnon luotettavuus.

Kolme parasta maata vertailussa olivat viime vuonna Tanska, Hollanti ja Australia. Suomi oli kokonaisarvioinnissa neljäs juuri ennen Ruotsia. Kansainvälisen arvioitsijan näkökulmasta suomalainen eläkejärjestelmä on siis hyvässä kunnossa. Kuva on kuitenkin monipuolisempi, jos katsoo tuloksia tarkemmin.

Suomi pärjäsi parhaiten osa-alueista hallinnon luottavuudessa. Meillä on eläkejärjestelmässä useita hyviä piirteitä, jotka ovat meille jo itsestäänselvyyksiä mutta vieraita ulkomailla. Suomessa esimerkiksi eläkeyhtiöiden raportointi on läpinäkyvää. Sijoitukset ovat hyvin ja yksityiskohtaisesti luettavissa vuosikertomuksista. Näin ei kaikkialla suinkaan ole.

Eläkkeiden riittävyyden osalta Suomen sijaluku oli kuudes. Tässä mitataan, että kuinka hyvin eläkkeet takaavat toimeentulon.

Kolmas osa-alue vertailussa oli eläkejärjestelmien kestävyys. Tässä arvioidaan myös sitä, onko varoja riittävästi tuleviin eläkkeisiin nähden. Tällä osa-alueella Suomi menestyi suhteellisesti heikoimmin, ja oli vertailussa vasta kahdeksas.

Suomessa on tehty hyvää työtä eläkevarojen kerryttämisessä. Erityisesti asiassa kunnostauduttiin 1990- ja 2000-luvuilla. Tällöin yritykset ja muut maksajat maksoivat eläkemaksuja enemmän kuin eläkkeitä oli maksussa, ja eläkevarallisuus kasvoi.

Eläkevarat ovat kasvaneet myös kuluvalla vuosikymmenellä. Yksityisellä puolella kasvu on kuitenkin käytännössä tullut hyvistä sijoitustuotoista, ei enää eläkemaksuista. Tällä hetkellä eläkevarallisuutta on ennätysmäärä. Eläkeinstituutioiden varallisuus oli viime vuoden lopulla yli 185 miljardia euroa.

Eläkevarallisuutta on siis Suomessa ennätysmäärä, mutta sijalukumme oli kuitenkin tällä osa-alueella vain kahdeksas. Mitä tarvittaisiin, jotta yltäisimme mitalisijoille?
Vastaus kysymykseen on todellisuudessa monipolvinen, mutta yksi tapa vastata tähän on katsoa eläkevarallisuutta suhteessa parhaimpiin maihin. Melbourne Mercerin vertailussa parhaimmat maat eläkejärjestelmän kestävyydessä olivat Tanska ja Hollanti.

Hollantion eläkeasioissa EU:n kärkimaita. Yksityisellä puolella eläkkeet on maassa täysin rahastoitu. Tämä tarkoittaa, että tulevat eläkkeet on jo kertaalleen säästetty. Niin sanottu rahastointiaste on 100 prosenttia.

Suomessa vastaava rahastointiaste on noin neljännes. Loput, noin 75 prosenttia perustuvat tuleviin eläkemaksuihin.

Tältä osin eläkematematiikka on yksinkertaista. Jos haluaisimme olla samassa tilanteessa kuin Hollanti, meidän pitäisi työeläkejärjestelmässä kerätä lisää rahaa vähintäänkin 460 miljardia euroa. Eläkevarat pitäisi siis yli kolminkertaistaa.
Eläkevarojen moninkertaistaminen tarkoittaisi käytännössä pitkäksi ajaksi työnantajien ja työntekijöiden maksamien eläkemaksujen olennaista nostoa. Tätä emme ole Suomessa tekemässä.

Todellisuudessa vertailua ei voi tehdä pelkästään varallisuuden suhteen. Eläkejärjestelmän kestävyyteen vaikuttavat monet muutkin asiat, kuten työvoiman kasvu tai pienentyminen, eläkemaksujen suuruus ja talouden muu kasvupotentiaali.

Suomessa on tuoreen eläkeuudistuksen avulla päästy ensimmäistä kertaa eläkejärjestelmän historiassa tilanteeseen, jossa nykyisen eläkemaksutason pitäisi riittää kattamaan tulevat eläkkeet. Pitkän tähtäimen laskelmissa ei ole enää olennaista eläkemaksujen korotuspainetta kuten aikaisemmin oli.

Tuore eläkeuudistus paransi eläkejärjestelmän kestävyyttä, mutta emme ole valitettavasti kestävyyden suhteen kärkimaita. Viime kädessä kestävyys edellyttää erityisesti työelämässä olevien ihmisten luottamusta eläkejärjestelmään.
Heidän työstään rahoitetaan suuri osa maksettavista eläkkeistä myös tulevaisuudessa.

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.