Helsinki Laaja eläkeremontti näyttää sosiaali- ja terveysministeri Maija Perhon (kok.) mukaan parantavan naisten asemaa nykyisestä. Tämä ilmenee sukupuolivaikutusten arviointiselvityksestä, joka on tehty hallituksen käsittelyyn torstaina tulevasta eläkelakien uudistuksesta.
Erot miesten ja naisten eläketurvan tasossa johtuvat pääasiassa miesten ja naisten palkkaeroista sekä naisten lyhemmästä työhistoriasta lastenhoidon aiheuttamien katkojen takia. Näitä eroja pyritään uudistuksella tasoittamaan.
Uudistuksen on arvioitu hyödyttävän tulevia eläkkeensaajia ja uudistuksesta hyötyvät saman verran molemmat sukupuolet. Myös ammateittain ja aloittain tarkasteltuna erot ovat pieniä, eikä nais- ja miesvaltaisten alojen välillä ole systemaattisia eroja.
Naiset tekevät
enemmän pätkätöitä
Perho muistuttaa, että naiset tekevät miehiä enemmän pätkätöitä. Tämä on johtanut siihen, että naisten työeläketaso on matalampi kuin miesten. Uuden laskentamallin mukaan eläkepalkka lasketaan koko työuralta eikä kunkin työjakson kymmenen viime vuoden tuloista.
Vuodesta 2005 alkaen eläkettä kertyy samojen sääntöjen mukaan sekä pysyvässä työsuhteessa oleville että määräaikaisia töitä tekeville ja myös työmarkkinoilta syystä tai toisesta tilapäisesti pois oleville työntekijöille.
Eläkettä karttuu jatkossa niin sanotuilta palkattomilta jaksoilta eli alle kolmevuotiaan lapsen hoitoajalta ja opiskeluajalta. Perhon tavoitteena on ollut, että yrittäjiä kohdeltaisiin samoin kuin palkansaajia.
Valtio rahoittaa palkattomia aikoja
Valtion rahoittamana etuutta karttuu lastenhoitoajalta kuukaudessa 500 euron perusteella. Kyse on ajasta, jolloin äiti tai isä hoitaa alle kolmivuotiasta lasta.
Perhon mukaan tavoitteena on myös lisätä miesten osallistumista lastenhoitoon. Nyt harvat isät käyttävät oikeuttaan vanhempainpäivärahaan.
Opiskeluajalta karttuma on 140 euroa opintoviikolta, korkeintaan 200 opintoviikolta. Opiskeluaikainen eläkekarttuma edellyttää, että tutkinto on suoritettu. Perhon mukaan tämä hyödyttää jonkin verran enemmän naisia kuin miehiä naisten pitemmän kouluttautumisen takia.
Puolustusministeri Jan-Erik Enestam (r.) on lähettänyt sosiaali- ja terveysministeriölle kirjeen siitä, miksi varusmiespalvelusta ei ole otettu mukaan eläkettä kerryttävään jaksoon päinvastoin kuin kaavailtiin.
Perho muistuttaa, että varusmiesaika on niin lyhyt, ettei sen vaikutus eläkkeeseen ole yhtä merkittävä kuin opiskeluajan tai hoitovapaan. Jos varusmiespalvelu otettaan mukaan eläkettä kartuttaviin palkattomiin jaksoihin, nousee esille myös siviilipalvelusajan asema.
Uudistukseen sisältävällä elinaikakertoimella varaudutaan ihmisten elinajan pidentymiseen. Jos kerroin laskettaisiin eri sukupuolille erikseen, naisten kerroin olisi pienempi, koska he elävät pitempään kuin miehet.
Myöhentämällä eläkkeelle siirtymistä elinaikakertoimen aiheuttaman alennuksen voi kompensoida. Vuonna 1956 syntynyt ja 2019 eläkkeelle jäävä kuittaa aleneman reilun puolen vuoden lisätyöskentelyllä.
Kannustetaan
pysymään työelämässä
Yksityistä sektoria koskeva uudistus vahvistaa hallituksen mukaan eläkejärjestelmän kestävyyttä. Perho korostaa, että tavoitteena on kannustaa ihmisiä pysymään työelämässä pidempään. Samalla varaudutaan eliniän pidentymisestä johtuvaan eläkekustannusten nousuun.
Eläkkeelle voi siirtyä jo 62-vuotiaana tai työntekoa jatkaa aina 68 vuoden ikään saakka, jolloin kertyvän eläkkeen määrä nousee. Hallituksen valmistelema lakipaketti pohjautuu työmarkkinaosapuolten neuvottelemaan eläkepakettiin. Muutokset on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2005 alusta. Ennen vuotta 2005 ansaitut eläkkeet lasketaan vanhojen sääntöjen mukaan. Lakipaketti on tarkoitus saada käsiteltyä nykyisen eduskunnan aikana.