Venäjän on pakko nostaa eläkeikiä. Ongelmana on, kuinka tehdä se kansaa suututtamatta.
Hallituksen esitys notkautti myös presidentti Putinin suosiota. Kovin pitkään hän ei voi seurata tilannetta vain katseella.
Sekä venäläiset että ulkomaiset taloustieteilijät ovat jo pitkään olleet yksimielisiä siitä, että Venäjän on tehtävä mittava uudistus eläkejärjestelmäänsä. Tätä nykyä naisten eläkeikä on Venäjällä 55 vuotta, miehillä 60. Pohjoisilla alueilla ja vaikkapa Venäjän Karjalassa eläkeiät ovat vielä viisi vuotta alemmat.
Nykyiset eläkeiät ovat peräisin viime vuosisadan puolivälistä. Nykyisiä vuosimääriä on opittu pitämään saavutettuna etuna.
Tätä nykyä Venäjän 145 miljoonasta asukkaasta eläkeläisiä on 46,5 miljoonaa. Kun syntyvyyttä ei valtion kasvaneista tuista huolimatta ole saatu merkittävään nousuun, yhtälö käy ennen pitkää valtiontaloudelle mahdottomaksi.
Niinpä kesäkuun puolivälissä Venäjän hallitus teki sen, mikä on pakko tehdä. Se julkisti esityksen isoista muutoksista eläkeikiin. Miesten eläköitymisikä nousisi viisi vuottaa 65 vuoteen, naisten peräti kahdeksan vuotta 63:een.
Rajuun esitykseen kuuluu toki pehmentävä siirtymäkausi. Miesten kohdalla uudistus tulisi täydellä painolla voimaan vuonna 2028, naisten kohdalla vuonna 2034.
Samoin luvattiin, että vastapainona eläkkeitä on mahdollista korottaa. Nykyiset eläkkeet ovat sen verran matalia, että moni eläkeläinen joutuu kohtuullisen elintason turvatakseen käymään töissä.
Asian tulenarkuus oli hallituksen tiedossa. Niinpä esitys uudistuksesta julkistettiin jalkapallon MM-kisojen avajaispäivänä, jolloin Venäjä rökitti Saudi-Arabiaa.
Esitys nousi kuitenkin esiin kisahuuman alta ja suututti eläkeikää lähestyvät kansalaiset. Suuttumuksen ymmärtää jo siksi, että miesten korotettu eläkeikä olisi korkeampi kuin venäläismiesten tämänhetkinen elinajanodote, joka on vajaat 65 vuotta
Vaikka pakollisen likaisen työn teki Dmitri Medvedevin johtama hallitus, päätös on iskenyt kipakasti myös presidentti Vladimir Putiniin. Riippumattoman Levada-tutkimuslaitoksen viikon takaisessa mittauksessa hiukan alle puolet vastaajista (48 prosenttia) ilmoitti luottavansa Putiniin. Vielä tammikuussa lukema oli vielä 60 prosenttia.
Niin ikään viime viikkona julkistetussa valtiollisen Vtsiom-laitoksen mittauksessa Putinin toiminnan hyväksyttävyys oli pudonnut puolessatoista kuukaudessa 77 prosentista 63:een.
Toistaiseksi Putin on pitänyt itsensä ulkona eläkekeskustelusta. Putinin tiedottajan mukaan presidentti kyllä seuraa asiasta esitettyjä näkemyksiä.
Eläkekeskustelun voi olettaa yhä kiihtyvän, kun MM-kisahuuma alkaa pian haihtua. Kovin pitkään Putin ei voi olla hiljaa, jos hän haluaa olla ”hyvä tsaari”.
Mikään yllätys ei olisi, jos Putin jo lähiviikkoina ilmoittaisi käyvänsä keskusteluja hallituksen kanssa lakiesityksen sisällöstä ja että sen jälkeen kerrottaisiin uudistuksen pehmennyksestä.
Niin vahva ei Putinkaan ole, etteikö hänen pitäisi ottaa huomioon kansan tuntoja. Ja aina parempi, jos hän varmistaa suosionsa sisäpoliittisin keinoin, ei operoimalla ulkomailla kuten Ukrainassa.