Ylivieska
Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho (kok.) haluaa, että kaavailtu eläkeuudistus olisi eduskunnan käsiteltävänä heti alkusyksystä. Hän toivoo, että työmarkkinajärjestöjen kesken päästäisiin yhteisymmärrykseen ennen tupoa. Työmarkkinajärjestöt sopivat loppuvuodesta työeläkkeiden kehittämisestä, mutta avoimeksi jäi eläkepalkan laskentasääntö. Asiasta neuvotellaan taas tämän kuun puolivälissä.
Perho toivoo, että yksityisen sektorin eläkepalkan laskennassa päästäisiin yhtenäiseen, koko työhistoriaan perustuvaan malliin. Hänen mielestään on myös perusteltua, että pitkälle koulutetut ja ammatit, joissa tehdään yhtenäistä työuraa saman työnantajan palveluksessa, saisivat pehmennyksiä. Ne tosin osuvat lähinnä julkiselle sektorille.
"Jollei yhteisymmärrystä löydy, mentäisiin eteenpäin kahden raiteen mallilla, nykyjärjestelmällä ja uudella, ja sen toteutukseen liittyy ongelmia.Tietysti, jos on löydettävissä jokin välimuoto, sitäkin on etsittävä", hän sanoo.
Koko työhistoriaan perustuva malli on hänen mukaansa perustellumpi, koska samaa työtä tekevät ja samassa ammatissa toimivat voivat joutua eri tavalla kohdelluiksi sen mukaan onko heillä yksi vai useampi työnantaja.
"Ryhmille, joilla on yhtenäinen ja selvä ura, kuten armeijan palveluksessa olevat ja tuomioistuinjuristit, pitäisi löytää tähän tilanteeseen jotakin räätälöityä ja kompensoivaa. Esimerkiksi opiskeluaikaa voitaisiin tavalla tai toisella lukea hyväksi eläkkeeseen oikeuttavaan aikaan."
Eläketurvakeskuksen (ETK) äskettäin tekemän selvityksen mukaan eläkkeet nousisivat reilut kymmenen prosenttia nykyiseen verrattuna, jos työmarkkinajärjestöjen viime vuoden marraskuussa sopima eläkeuudistus toteutetaan ja jos työeläkelaskennassa käytettäisiin keskipalkkamallia eli eläke laskettaisiin koko työuran ansioista.
Eläkkeelle
myöhemmin
Eläkeuudistuksella pyritään siihen, että työntekijät olisivat työssä nykyistä pidempään. Lakisääteinen vanhuuseläkeikä on 65 vuotta, mutta yksityisillä aloilla eläkkeelle siirrytään keskimäärin runsaan 59 vuoden ikäisenä ja kaikilla aloilla pari vuotta aikaisemmin. Uudistuksella tavoitellaan 63 vuoden eläköitymisikää. Uudessa järjestelmässä eläkeikä olisi liukuva, 62-68 vuotta. Mitä vanhempana eläkkeelle jäisi, sen suurempi olisi eläke.
Uudistuksella tavoitellaan myös nykyistä yksinkertaisempaa lainsäädäntöä. ETK:n toimitusjohtaja Jukka Rantala toteaa, että lakeja on säädetty 40 vuotta, ja esimerkiksi yksityisillä aloilla työeläketurvaa toteutetaan nyt kuudella eri lailla. Näistä TEL, LEL, TaEL ja YEL kaavaillaan nyt yhdistettäviksi yhdeksi laiksi, TYEL:ksi.
Laskentasäännön vaikutuksista pyydettiin lisäselvitystä. ETK tutki kaikkien vuonna 1998 eläkkeelle siirtyneiden työhistorian vuodesta 1963 lähtien sekä yli 30 000 henkilön eläkepalkkaan vaikuttaneet ansiot vuodesta 1971 lähtien.
Työntekijäin eläkelaissa TEL:ssä ja julkisella puolella koko eläke määräytyy nykyisin viimeisten ansiotyövuosien indeksillä tarkistetusta eläkepalkasta eli loppupalkasta.
Keskipalkkamallilla suurempi eläke
ETK:n toimitusjohtaja Jukka Rantala toteaa tulosten osoittavan, että uuden mallin mukainen eläke olisi alkaessaan keskimäärin yli kymmenen prosenttia nykyisten lakien mukaista suurempi. Eri ammattiryhmien välillä ei ole huomattavia eroja, eikä myöskään naisten ja miesten välillä.
Eläkeuudistus ei vaikuta nyt eläkkeellä oleviin eikä myöskään pian eläkeikää lähestyviin. Viisikymppisiä se koskee jonkin verran ja täysimääräisesti heitä, jotka ovat vasta tulossa työelämään ja ovat tällä hetkellä alle kaksikymppisiä.
Nykyinen järjestelmä voi Rantalan mukaan tuottaa hyvinkin erisuuruisen eläkkeen, vaikka palkka olisi täsmälleen sama ja siitä olisi maksettu samat eläkemaksut. "Työuran pilkkoutuminen useaan työsuhteeseen vaikuttaa eläkkeen määrään. Työpaikkaa useasti vaihtavan eläke voi olla selvästi huonompi kuin sellaisella, jolla on pitkä työsuhde.Tämä ei voi olla järkevää eläkepolitiikkaa. Siksi keskipalkkamalli olisi parempi", hän sanoo.
Työelämä
muuttuu
ETK:n eläketurvapäällikkö Markku Hänninen toteaa, että eläkkeen tarkoituksena on säilyttää likimain se kulutustaso, johon henkilö on tottunut eläkkeelle jäännin kynnyksellä. Tavoite eläkkeen suhteesta palkkaan toteutuu, kun henkilö on ollut koko työuransa yhden työnantajan palveluksessa.
"Nykyään ihmisten työurat muodostuvat yhä useammin lukuisista työsuhteista ja yrittäjäjaksoista ja useiden työeläkelakien mukaisesti. Työsuhteiden lyhenemisen ja ammattirakenteen muutoksen otaksutaan jatkuvan", hän huomauttaa.
Hänninen toteaa, että usein on vaikea tietää mikä on palkkaa, mikä yrittäjän työtuloa tai mikä omaisuustuloa. Tämä vaikeuttaa eläkepalkan laskentaa yhä useammin. Näiden ongelmien ohella erityisesti optiojärjestelyt ovat hämärtäneet palkan käsitettä.
"Siksi työeläkettä ei maksettane tulevaisuudessakaan omaisuustuloista, vaan työntekijöiden ja yrittäjien työtuloista", hän otaksuu.