Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK teki merkittävän avauksen työmarkkinaosapuolia hiertäneen neuvottelu-umpisolmun avaamiseksi ilmoittamalla olevansa valmis keskustelemaan eläkeiän nostamisesta.
Tähän saakka SAK on varsin tiukasti pitänyt kiinni siitä, ettei eläkeiän alarajaan kajota. Yhtä lailla Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa on eläkeikäkysymyksen ratkaisemista pidetty avaimena sille, että järjestö suostuu keskustelemaan eläkemaksuista.
SAK:n suunnanmuutosta tervehdittiin heti ilolla työnantajaleirissä. Tämän uskotaan lupaavan hyvää neuvottelujen etenemiselle.
Toivottavasti työmarkkinaosapuolten orastava halu löytää ratkaisu yhteen työelämän lähivuosikymmenien merkittävimpään ongelmaa ei kaadu poliittiseen peliin.
Hyvää sen sijaan ei lupaa eduskunnan puhemiehen Eero Heinäluoman (sd.) Ylen Ykkösaamussa ilmaisema näkemys siitä, ettei eläkkeisiin voida koskea tällä vaalikaudella. Tätähän SDP ajoi näkyvästi eduskuntavaalikampanjassaan. Toki se on hallitusohjelmaan kirjattu maininta, mutta jos työmarkkinajärjestöt löytävät ratkaisun näin merkittävään kiistakysymykseen, ei siinä pitäisi olla poliitikoilla nokan koputtamista. Pikemminkin poliitikkojen kannattaisi kannustaa siihen, että työmarkkinajärjestöt löytävät yhteisen sävelen.
Kukaan ei kiistä sitä, ettei eläkeuudistusta tarvita. Vanhenevan väen määrä kasvaa kaikissa maissa. EU:ssakaan ei ole yhtään maata, missä ei ole päätetty eläkeiän nostamisesta tai suunnitella nostamista. Vanhuuseläkkeen alkamisikä on Euroopan unionin alueella yleisesti nousemassa 67-68 vuoteen.
Väestön ikääntyminen panee eläkejärjestelmän kestävyyden koetukselle. Suomessa asetettiin vuonna 2009 tavoitteeksi nostaa vuoteen 2025 mennessä eläkkeellesiirtymisikä 62,4 vuoteen.
Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut 59,4 vuodesta 60,5 vuoteen. Vanhuuseläkkeelle jäädään keskimäärin 63,5-vuotiaana ja työkyvyttömyyseläkkeelle 52,1-vuotiaana. Työkyvyttömyyseläkkeelle jää noin kolmannes. Heidän osuutensa on laskenut. Siinä mielessä suunta on oikea.
Eläkeiän nosto ei sinällään helpota järjestelmän kestävyysongelmaa, jos ihmiset eivät jaksa työskennellä pidempään tai jos työnantajat irtisanovat iäkkäämpiä työntekijöitä. Niin kauan kun näin tapahtuu eläkeikäkeskustelu ei tuo toivottuja tuloksia.
Eläkkeelle siirtymisen ongelmiin tulee tarttua rivakoin ottein nyt kun työmarkkinaosapuolten välisten neuvottelujen lukko saadaan auki. Ratkaistavia kysymyksiä riittää.
Työeläkejärjestelmän rahoituspohja pitää saada kestävämmäksi. Työeläkemaksuja joudutaan korottamaan tulevaisuudessa, mutta maksut olisi silti kyettävä pitämään siedettävällä tasolla.
Työelämän uudistaminen on välttämätöntä, jotta ihmiset jaksavat työskennellä pidempään. Tämän edellytyksenä on kuitenkin se, että ikääntyvät työntekijät nähdään voimavarana eikä rasitteena.