Kiistely eläkkeistä roihahti uuteen liekkiin, kun julkisuuteen tuli OECD:n ja kotimaisten taloudellisten tutkimuslaitosten toisistaan poikkeavat arviot eläketyöryhmien ehdotuksista.
Rikkaiden teollisuusmaiden järjestö arvioi, etteivät suomalaisten eläketyöryhmien esitykset riitä pitämään suomalaisia nykyistä pitempään töissä (HS 3.3). OECD esittää yleisen vanhuuseläkeiän nostamista nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen samoin kuin työttömyyseläkeputken sulkemista.
SAK:sta kiirehdittiin torjumaan arvio kertomalla, ettei OECD suosittele Suomelle eläkeiän alarajan korottamista tai työkyvyttömyyseläkkeen poistamista. Samalla todettiin OECD:n arvioineen, ettei sen asiantuntemus riitä arvioimaan työelämätyöryhmän ehdotusten vaikutusta suomalaisten työuriin.
Lisää ristiriitaa eläkekeskusteluun tuovat kahden kotimaisen tutkimuslaitoksen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n, julkistamat toisistaan varsin jyrkästi poikkeavat lausunnot.
Kuukausi sitten työnsä päättäneistä työeläketyöryhmistä vain EK:n johtajan Jukka Ahtelan työelämätyöryhmä sai aikaan työelämän parannuksia sisältävän loppuraportin. Sen sijaan Eläketurvakeskuksen (ETK) toimitusjohtajan Jukka Rantalan vetämä, rakenteellisia uudistuksia pohtinut eläkeneuvottelutyöryhmä ei pystynyt tekemään yksimielistä esitystä toimenpiteistä, joilla suomalaisten työuria saataisiin pidennetyiksi.
Ahtelan työryhmän ehdotusten toteutumisen arvioitiin joka tapauksessa parantavan työelämän laatua sen verran, että eläköitymisikä nousee vuodella. Hallituksen tavoitteena on kuitenkin ollut kolmen vuoden pidennys työuriin. Suomalaisten eläköitymisikä 59,4 vuotta on vielä kaukana virallisesta 63-68 vuoden eläkeiästä.
Hallitus halusi ehkäpä taktisistakin syistä ulkopuolisen arvion, kun se tilasi OECD:ltä arvion eläketyöryhmien esityksistä sen jälkeen kun työmarkkinajärjestöjen työryhmien työ päättyi. Samalla työryhmien ohjausryhmä pyysi kotimaisilta asiantuntijatahoilta lausunnot työryhmien työstä.
Etla antaa runsaasti moitteita eläketyöryhmien tuotoksille. Etlan mukaan Ahtelan työelämän raportista ei löydy perusteita väitteelle, että sen ehdotusten toteuttaminen pidentäisi työuria. Tältä osin Etla pitää työelämäraportin linjauksia epäuskottavina.
PT puolestaan ei pidä työurien pidentämistä ainoana lääkkeenä talouskasvun turvaamiseen. Sen mukaan työurien pidentämisen esteenä ei Suomessa ole liian alhainen eläkeikä, vaan ennen kaikkea työttömyys ja työkyvyttömyys. Näihin kysymyksiin ei voida puuttua eläkeikää nostamalla, tutkimuslaitos muistuttaa. PT:n näkemys Ahtelan työryhmän ehdotuksista onkin myönteisempi kuin Etlan.
Mikäli muutkin asiantuntija-arviot ovat yhtä ristiriitaisia, se jättää hallitukselle aiempaa vapaammat kädet toimia. Työmarkkinajärjestöjen esitysten haparointi ja asiantuntijatahojen ristiriitaiset lausunnot vahvistavat hallituksen mahdollisuuksia viedä asiaa eteenpäin haluamallaan, mahdollisesti alkuperäisellä tavalla.
Pääministeri Matti Vanhasen vuosi sitten Rukan lumilla syntynyt ajatus nostaa eläkeikä 65 vuoteen kimpaannutti työmarkkinakentän. Vanhanen taipui ja asetti kolmikantaiset työryhmät pohtimaan asiaa. Selvää on, että kaikki asiaan liittyvä tietämys ja myös eripuraiset näkemykset ovat jo hallituksen tiedossa. Asian poliittinen herkkyys pakottaa hallituksen käymään laajan arviointikierroksen. Kolmikannassa asiaa silti tuskin enää välttämättä päätetään. Eläkeiän nostoa on jauhettu jo pitkään, mutta tulokset ovat valitettavan vähäisiä.