Helsinki
Suomen eläkejärjestelmän kyky vastata ikääntymisen asettamiin haasteisiin on hyvä, jos järjestelmän nykyisiä perusrakenteita kehitetään edelleen. Tähän arvioon päätyy sosiaali- ja terveysministeriön johdolla valmisteltu kansallinen eläkestrategiaraportti, joka luovutettiin sosiaali- ja terveysministeri Maija Perholle (kok.) torstaina.
Perhon mielestä eläkejärjestelmä kestää, jos sovituista eläkeuudistuksista pidetään kiinni ja niiden nopeasta toimeenpanosta huolehditaan. Hän toivookin, että eläkepalkan laskentamallista löytyisi työmarkkinaosapuolien kesken aito yhteisymmärrys.
Työmarkkinajärjestöt sopivat viime marraskuussa laajasta yksityisalojen työeläkkeiden kehittämisestä. Riitaisaksi jäi eläkepalkan laskentamalli, josta neuvotteluja on jatkettu. Osapuolten kannat eivät ole neuvotteluissa liikahtaneet.
SAK ja työnantajajärjestöt kannattavat mallia, jossa eläke laskettaisiin koko työuran perusteella. STTK ja Akava haluaisivat säilyttää nykyisen järjestelmän, joka perustuu kunkin työsuhteen kymmenen viimeisen työvuoden ansioihin perustuvaan laskentamalliin.
Osapuolet ovat maksumiehiä
Perho toivoo, että viimeistään elokuussa osapuolet sopisivat laskentatavasta. Hän pitää tärkeänä, että työmarkkinaosapuolet ovat asiassa yksimielisiä, koska palkansaajat ja työnantajat ovat eläkkeiden maksumiehiä.
Yksityisen sektorin eläkelait on tarkoitus uudistaa tämän vaalikauden aikana. Hallituksen on annettava viimeiset työeläkesopimukseen liittyvät lakiesitykset eduskunnalle lokakuun alussa.
"Suomi on eläkerahoituksen varautumisessa aika hyvällä tiellä. Meillä on rahastoiva järjestelmä ja olemme uudistaneet varhaiseläkejärjestelmää, joka edesauttaa ihmisten työssä pysymistä. Suomessa on tehty myös määrätietoista työtä työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin edistämisessä"; Perho luettelee ja kertoo, että EU-komissiolta on tullut epävirallista kiitosta uudistuksista.
Väestön ikääntyminen on maailmanlaajuinen ja myös kaikille eurooppalaisille maille yhteinen haaste. "Suomi on kuitenkin Euroopan ikääntyvin kansakunta ja elätettäviä on yhä enemmän suhteessa elättäjiin", Perho muistuttaa.
Hänen mukaansa eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta keskeinen haaste on, että Suomessa jäädään niin nuorena eläkkeelle.
Lakisääteinen vanhuuseläkeikä on 65 vuotta, mutta ihmiset siirtyvät eläkkeelle keskimäärin 59-vuotiaana. "Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on saatava nousemaan"; Perho korostaa. Työmarkkinaosapuolet ovat sopineet, että jatkossa vanhuuseläkkeelle siirtyminen tapahtuu ikävälillä 62-68 vuotta.
Eläkemaksuihin nousupaineita
Työurien lyhyys ja työttömyys yhdessä johtavat elatustaakan kasvamiseen, mikä luo nousupaineita eläkemaksuun. Maksu saattaa raportin mukaan nousta yli kymmenellä prosenttiyksiköllä, jos työllisyysastetta ei saada kohoamaan nykyisestä.
Kun eläkemenojen osuus bruttokansantuotteesta on tällä hetkellä noin 11 prosenttia, kohoaa se arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä noin 16 prosenttiin.
Raportin mukaan lähtökohdat eläkehaasteisiin vastaamiseksi ovat suotuisat. Suomalaisen järjestelmän vahvuuksina ovat lakisääteinen, kattava ja kohtuulliseen korvaustasoon perustuva eläkejärjestelmä ja eurooppalaisittain verrattuna korkealla tasolla oleva eläkevarojen rahastointi. Myös sijoitustoiminnan tuotot ovat kohtuulliset.
Suomessa on myös onnistuttu torjumaan ikääntyneiden köyhyysriski, sillä ainoastaan pieni osa vanhuusväestöstä on köyhiä.
EU-yhteistyötä lisätään eläkeasioissa
Toimivalta eläkeasioissa on kansallisella tasolla. EU:ssa on aloitettu kuitenkin yhteistyö eläkepolitiikassa. Raportti liittyy unionin yhteiseen ohjelmaan, jossa väestön ikääntymisen asettamiin haasteisiin etsitään ratkaisuja. Perho vie ohjelman seuraavaksi hallituksen EU-ministerivaliokunnan käsittelyyn.
Raportti annetaan eduskunnalle tiedoksi syysistuntokauden alussa. Kansanedustajilla on tällöin tilaisuus liittää siihen omat lausumansa.