Julkisesta virasta kannattaa lähteä eläkkeelle aikaisintaan ensi vuonna, jos mielii saada eri tahoilta kertyvät eläkkeet yhdestä kädestä yhtenä pottina.
Vilma-uudistus tulee voimaan vuoden 2004 alusta. Mutta edun saavat siis vain tuoreet eläkkeelle lähtijät.
Yksityisiltä työnantajilta kertyneet eläkkeet on summattu ja maksettu kuukausittain kertaheitolla jo vuodesta 1962 lähtien eli yhtä kauan kuin työeläkejärjestelmä on ollut olemassa.
Vuodesta 2004 lähtien automaattiseen järjestelmään liitetään myös nykyisten valtion ja kuntien palveluksessa olevien työntekijöiden eläkkeet. Koko eläkkeen kaikkine eri paloineen maksaa tällöin se eläkelaitos, jonne viimeiset työvuotensa on eläketurvaansa maksanut.
Oikeastaan Eläketurvakeskus on miettinyt uudistusta jo vuodesta 1972 lähtien.
Vilma eli viimeisen laitoksen periaate toteuttaa nyt haaveet.
"Nyt isot järjestelmät voivat keskustella keskenään", kuvaa johtaja Riitta Korpiluoma Eläketurvakeskuksesta, missä hän vastaa lakiasioista, neuvonnasta ja valvonnasta. Sanomapohjaista tietoliikennettä testataan parhaillaan: "Olemme hyvin luottavaisia, mitään kriittistä ei ole ilmennyt."
Yksi osoite
Hanketta on hidastuttanut se, ettei julkinen sektori ole yksityisten lailla rekisteröinyt eläketapahtumia valmiiksi asti, vaan tiedot uinuivat arkistoissa saarekkeina: "Ne laskettiin ja siirrettiin maksatusjärjestelmään. Mutta se ei sisältänyt muistia", Korpiluoma kuvaa.
Vuonna 1998 tietojärjestelmät uusittiin täysin.
Lisäksi varsinkin kunnat ovat tehostaneet palvelusuhderekisteröintiä.
Mutta heihin, jotka jo ovat eläkkeellä, ei Vilman periaatetta sovelleta, sillä menneisyydessä on edelleen arkistointiaukkoja. Tiedot ovat tosin tallessa, mutta niitä ei voi vaihtaa automaattisesti.
"Valtaosaa tämä koskettaa", toteaa Korpiluoma. Sillä vain harvan työntekijän työhistoria jää nykyään yhteen osoitteeseen. Yli puolella eläkkeelle lähtijöistä on vähintään kaksi työnantajaa eri sektoreilla.
Eläkkeensaaja voi jatkossa hoitaa kaikki palvelut muuttoilmoituksesta verotukseen yhdessä osoitteessa.
Viimeinen eläkelaitos päättää sitten myös esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen kohtalosta.
"Tavoitteena eivät sinänsä ole hallinnolliset säästöt, vaan henkilöpalvelujen parantaminen", Korpiluoma painottaa.
Myös maksupäiväkäytäntö selkeytyy. Nyt maksupäiviä on niin paljon kuin eläkelaitoksiakin, mikä pilkkoo monilla eläketulot pikkusummiksi.
Järjestelmä skarppaa
"Eläkejärjestelmän täytyy skarpata, että käsittelyajat eivät pitene", Korpiluoma ennakoi. Nyt vaihtelut laitoksesta toiseen ovat muutamasta viikosta pariin kuukauteen.
Etenkin pikkusummien - vaikkapa 10 euron vapaakirjan - käsittely on saattanut viivästyä. Jatkossa kaikki maksut on saatettava nopeasti pääeläkkeeseen mukaan.
Eläketurvakeskus vastaa jatkossa myös julkisten eläkelaitosten eläkemaksujen clearing-asioista. Uuden järjestelmän ei tosin ennakoida aiheuttavan suuria maksuheilahteluja laitoksesta toiseen.