Raahe
Eläketurvakeskus (ETK) ei ole vielä saanut valmiiksi esimerkkilaskelmia siitä, mikä uuden eläkepaketin vaikutus on jo työelämässä olevien palkansaajien eläkkeeseen. Suunnittelu- ja laskentaosaston päällikön Christina Lindellin mukaan tähän saakka vaikutusta on ajateltu pitkällä aikavälillä, eli kun uusi järjestelmä on täysin voimassa ja eläke on ansaittu alusta saakka sen mukaan.
"Käytännössähän tilanne on kuitenkin se, että useimmilla on vanha tausta ja suurin osa eläkkeestä on ansaittu sen mukaan. Tämä tekee vertailun vaikeaksi, ja me vasta mietimme, että millä tavalla sitä vaikutusta heidän kohdallaan kuvataan", osastopäällikkö toteaa.
ETK:n viimeisimmän, kesäkuussa julkistaman selvityksen mukaan eläkkeet nousisivat reilut kymmenen prosenttia nykyiseen verrattuna, jos työeläke lasketaan koko työuran ansioista. Niitä, joiden eläke paranisi enemmän kuin viisi prosenttia, on yli 70 prosenttia palkansaajista. Alle viidellä prosentilla eläke puolestaan alenisi enemmän kuin viisi prosenttia nykyiseen tilanteeseen verrattuna.
Selvityksessä tutkittiin kaikkien vuonna 1998 eläkkeelle siirtyneiden työhistoria vuodesta 1963 lähtien sekä yli 30 000 henkilön eläkepalkkaan vaikuttavat ansiot vuodesta 1971 alkaen. Selvityksessä verrattiin nykyisten lakien mukaista eläkettä uudistuksen mukaiseen ja koko työuran ansioihin perustuvaan eläkkeeseen.
Edessä pitkä siirtymäaika
ETK:n mukaan voittajia uudistuksessa on huomattavasti enemmän kuin häviäjiä. Vaikka eri ammattiryhmien välillä ei ole huomattavia eroja, esimerkiksi sotilaat kuuluisivat häviäjiin.
Eläkettä parantavaan suuntaan vaikuttavat työmarkkinajärjestöjen sopimukseen sisältyvistä muutoksista uuden palkkakertoimen käyttöönotto, eläkkeen karttuminen myös tietyiltä uusilta palkattomilta jaksoilta, työuran pidentyminen, eläkkeen kannustinkarttuman nostaminen 4,5 prosenttiin 63 vuoden iästä alkaen ja eläkkeen karttumisen alaikärajan pudottaminen 23 vuodesta 18 vuoteen.
Koko työuran ansioihin perustuvan eläkepalkan mahdollisen käyttöönoton vaikutusta on tutkittu myös niin sanotulla eläkepalkkamallilla, missä otettiin huomioon ainoastaan eläkepalkan laskentatavan muutos ja palkkakerroin. Uuden laskentatavan käyttöönotto yksinään ilman työmarkkinajärjestöjen sopimia uudistuksia nostaisi eläkkeitä noin kolmella prosentilla.
ETK muistuttaa, että uudistukset tulevat voimaan erittäin pitkän siirtymäajan kuluessa, täydellä voimallaan vasta vuosikymmenten kuluttua.
Eläkkeensaajille
luodaan vakautta
Eläkkeensaajien keskusliiton (EKL) toiminnanjohtaja Teuvo Ikosen mukaan uudessa eläkepaketissa on kaksi eläkkeensaajien kannalta merkittävää kulmakysymystä; vakauden luominen ja taitettu indeksi.
"Toinen on luottamuskysymys, toinen on lompakkokysymys", hän luonnehtii.
Uudessa eläkepaketissa on Ikosen mielestä nyt eläkkeellä olevien kannalta myönteistä se, että esitetyillä järjestelyillä turvataan tulevat eläkkeet ja myös jo maksussa olevat eläkkeet. Hyvää on siis se, että luodaan vakautta, että vastuut voidaan hoitaa sovitulla tavalla, hän toteaa.
Ankara paikka eläkkeensaajille on sen sijaan taitettu indeksi, jota tullaan vuoden 2005 alusta lähtien käyttämään kaikkien työeläkkeiden indeksitarkistuksen laskentaperusteena. Siinä palkkojen nousun vaikutus 20 prosenttia ja hintojen nousun 80 prosenttia. Tätä laskentaperustetta on vuodesta 1996 lähtien käytetty yli 65-vuotiaiden työeläkkeiden korotuksiin.
"Suurimmillaan yli 65-vuotias eläkkeensaaja on saanut vuodesta 1996 tähän vuoteen reilut viisi prosenttia pienemmät indeksikorotukset eläkkeeseen kuin alle 65-vuotiaat", EKL:n toiminnanjohtaja huomauttaa ja pitää puoliväli-indeksiä huomattavasti parempana vaihtoehtona työeläkkeiden ostovoiman turvaamiseksi.
Ikonen sanoo työeläkejärjestelmän olleen Suomessa eräänlainen työmarkkinajärjestöjen läänitys, joka poikkeaa kovasti muista maista. Hän toivoo uuden eläkepaketin olevan sukupolviratkaisu, jota ei enää tarvitse radikaalisti muuttaa.