Palkansaajat eivät ole riittävällä tavalla ymmärtäneet Suomen talouskriisin syvyyttä ja siitä syntyviä ongelmia sekä julkiselle taloudelle että eläkkeiden rahoittamiselle, työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK arvostelee.
Kriisitietoisuuden puute näkyy myös parhaillaan käynnissä olevissa eläkeneuvotteluissa, jotka ovat kärähtäneet perusteellisesti, lähelle katkeamispistettä. Eläkeneuvotteluissa on tarkoitus sopia siitä, millä keinoin suomalaiset pysyisivät töissä nykyistä pidempään.
EK:ta eläkeryhmässä edustavan lakiasiainjohtaja Lasse Laatusen mukaan esimerkiksi julkisen talouden kestävyysvajeongelma ei ole mennyt perille laisinkaan.
"Pahaa pelkään, että kriisitietoisuus ei ole mennyt riittävästi perille. Tähän viittaisivat esimerkiksi alakohtaiset työsopimusneuvottelut ja niissä pöydissä olevat kuvitelmat, että mihin palkankorotuksissa on varaa. Toisaalta uskon, että ihmiset ymmärtävät, että eläkejärjestelmä ei kestä sitä, että koko pidentynyt elinaika ollaan eläkkeellä ja aiheutetaan vain kustannuksia. Se pitää jollain kattaa", Laatunen sanoi torstaina STT:n haastattelussa.
Valtiovarainministeriö on jo varoittanut, että Suomi on laman jäljiltä paljon syvemmässä suossa kuin on uskottu. VM:n ylijohtaja Jukka Pekkarinen arvioi keskiviikkona Yle uutisissa näyttävän siltä, että Suomen julkinen talous jää kokonaisuutenakin pysyvästi miinukselle.
70/30, ei onnistu
Eläkeryhmissä on aikaa vielä puolitoista viikkoa etsiä sopua. Laatunen laskee todennäköisyydeksi 70/30, että siinä epäonnistutaan. Molemmat osapuolet - työnantaja ja palkansaajajärjestöt - jököttävät tällä hetkellä niin tiukasti omissa poteroissaan, että yhteisymmärryksen löytäminen on todella vaikeaa.
Myös palkansaajapuolella pidetään todennäköisenä, että yhteistä näkemystä ei synny.
"Palkansaajajärjestöt eivät tule suostumaan siihen, että eläkeikää nostetaan tai työttömyysputkeen siirtymistä vaikeutetaan", eräs palkansaajajärjestöstä neuvottelutilannetta hyvin tunteva kuvaa tilannetta. Hänen mukaansa närää aiheuttaa myös se, että EK on irtautunut ryhmien varsinaisesta tehtävänannosta ja tuonut pöytiin esityksiä, joilla työnantaja vain haluaa tehdä eläkeleikkauksia.
Järjestöissä varaudutaankin jo erilaisiin painostustoimiin. SAK:ssa, STTK:ssa ja Akavassa luotetaan, että suomalaiset eivät hyväksy eläkeikään pakkopuuttumista, kuten eivät hyväksyneet viime keväänäkään, kun hallitus toi asian esiin.
Palkansaajajärjestöt haluaisivat keskustella sen sijaan siitä, miten työelämää kehitettäisiin niin, että siellä jaksettaisiin pidempään.
EK:n Laatusta ei saa provosoitumaan lakkouhkailuilla. Hän on varma, että eläkeikä nousee, ennemmin tai myöhemmin, koska elinajanodotteen nousu pakottaa siihen: suomalaiset elävät pidempään kuin ennen ja siksi on syytä miettiä, miten suuri osa näistä vuosista vietetään eläkeläisenä.
"En epäile, etteikö ay-liike pystyisi estämään lakkoilemalla eläkeikään vaikuttamista. Mutta mitä kauemmas tätä ratkaisua lykkää, sitä karvaampi se on. Ja jos tämä hallitus ei tätä ratkaisua tee, niin seuraava tekee. Tai sitä seuraava."