Suomessa lämmennyt keskustelu tulevien eläkkeiden tasosta. Se vielä kiihtyy, kun Euroopan maista nopeimmin harmaantuvassa maassa joudutaan korottamaan palkansaajan eläkemaksua usealla prosenttiyksiköllä.
Viimeksi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen varoitti eläkkeiden niukkuuden muodostuvan vielä monelle yllätykseksi.
Keskustelu on paikallaan, jotta ihmiset voivat varmistaa haluamansa eläketurvan tason ja halutessaan paikata sitä säästämällä, painottaa Henki-Sammon toimitusjohtaja Petri Niemesvirta.
Epävarmuutta lisää eri tahojen voimakas mielenkiinto työeläkeyhtiöiden miljardirahastoja kohtaan. Viimeksi eläkeyhtiö Eteran tuore varatoimitusjohtaja Kalevi Hemilä katsoi asiakseen vaatia "näppien irrottamista" eläkerahoista.
Eläkeyhtiöiden on toivottu sijoittavan miljardejaan nykyistä enemmän Helsingin pörssiin ja siellä nimenomaan uusiin innovatiivisiin kasvuyrityksiin.
Helsingin kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen suuntaa myös eläkekeskustelua Helsingin pörssiin.
Hänen mukaansa eläkejärjestelmän tulevien vuosikymmenten rahoitusongelmat voitaisiin ratkaista kannustamalla suomalaisia hoitamaan osa eläketurvastaan osakesäästämisellä.
Eläkemaksuihin
roima korotus
Keskustelun taustalla on se, että Suomi ikääntyy kovaa vauhtia, muistuttaa kehityspäällikkö Ismo Risku Eläketurvakeskuksesta.
Tällä hetkellä aina neljää työikäistä kohti Suomessa on yksi eläkeikäinen. Mutta kun harmaantuvassa Suomessa vanhushuoltosuhde heikkenee ja kaksinkertaistuu nykyisestä 0,25:stä 0,50:een, jo kahta työikäistä kohti Suomessa on yksi eläkeikäinen.
Ongelma voimistuu Riskun mukaan lisäksi siksi, että valtaosa maksettavista eläkepalkoista kerätään eläkemaksuna töitä tekeviltä palkansaajilta. Paljon esillä olleiden rahastojen osuus eläkepalkasta on lopulta suhteellisen pieni, hieman runsas viidennes.
Väestön ikääntymisen vuoksi työeläkemenot suhteessa työtuloihin kasvavat Suomessa yksityisellä sektorilla nykyisestä noin 19 prosentista reiluun 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Julkisen sektorin työeläkemenot nousevat vielä nopeammin, nykyisestä reilusta 30 prosentista 2020-luvulla jo yli 40 prosenttiin palkoista, ovat Eläketurvakeskuksen asiantuntijat laskeneet.
Riskun mukaan eläkemenon nousuksi on laskettu kaksitoista prosenttiyksikköä, mutta palkansaajan työeläkemaksun nousupainetta pakko tasata rahastoilla.
Silti yksityisen sektorin palkansaajien eläkemaksua on Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan nostettava Suomessa noin 6 prosenttiyksiköllä.
Sukupolvien välille
voi syntyä juopa
Suomen Pankin mukaan Suomi ei ole yksin ongelmansa kanssa. Pankin tutkijoiden mukaan eläkemaksut nousisivat koko Euroopassa nykyisestä noin 16 prosentista vuoteen 2040 mennessä noin 28 prosenttiin palkkasummasta.
Viime viikolla valtion eläkerahaston seminaarissa aihetta käsitelleen Erkki Liikasen mukaan tällainen eläkemaksujen nousu tarkoittaisi ennennäkemättömän suurta sukupolvien välistä verotuksellista tulonsiirtoa.
Liikasen mielestä onkin syytä epäillä, voivatko eläkemaksut todellisuudessa nousta näin paljoa.
Väestön ikääntyminen on kaikkein suurin kysymys, Risku tähdentää.
Risku muistuttaa myös siitä, että suomalainen työeläkejärjestelmä on vain osittain rahastoiva. Esimerkiksi 2003 eläkemenosta katettiin maksutulolla 75 prosenttia ja rahastoista ainoastaan vähän yli 21 prosenttia.
Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan muutokset kasvattavat herkemmin eläkemenoja kuin palkoista perittävää eläkemaksukertymää.
Siksi eläkkeiden ennakkorahastointi on älykästä varautumista epävarmaan tulevaisuuteen, Risku muistuttaa.