Hallituksen keskiviikkoinen ratkaisu eläkkeiden pohjaosan kaksinkertaisen leikkauksen korvaamisesta, korvausten rahoittamisesta ja aikataulusta ei tyydytä kaikkia eläkeläisiä, ammattijärjestöjä ja eduskuntaryhmiä.
Ammattiliittojen keskusjärjestöä SAK:ta ja Kunta-alan ammattiliittoa KTV:tä harmittaa korvausten hallinnollisesti kallis rahoitustapa.Työeläkemaksun korottaminen vähentäisi kuntien mahdollisuuksia palkata uutta henkilöstöä ja heikentäisi palkankorotusvaraa ja näin kuntien palkkakehityksen jälkeenjääneisyys pahenisi entisestään.
Johtaja Pertti Parmanne katsoo hallituksen tulleen palkansaajan taskulle päättämällä yksipuolisesti työeläkemaksujen nostamisesta.
KTV:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori ennustaa erityisesti heikosti meneville kunnille uusia vaikeuksia, jos hallituksen päätös menee eduskunnassa läpi.
Niin Santamäki-Vuori kuin Parmannekin sälyttäisivät kaikki kustannukset valtion varoista maksettaviksi.
Parmanne kehottaa eduskuntaa arvioimaan, tyytyykö se lamaleikkausten osittaiseen korvaamiseen vain joillekin eläkeläisille. Vaihtoehdoksi hän tarjoaa ratkaisua, jossa peruutetaan kokonaan kansaneläkkeen pohjaosan poistaminen.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen pitää korvausta riittämättömänä ja aikataulua liian hitaana. Hän vaatii täysimääräisiä korvauksia ja niin pian kuin mahdollista.
Hänkin katsoo, että loputkin runsaat 200 000 kansaneläkkeen pohjaosan menettänyttä eläkeläistä ansaitsisivat aktiiviaikanaan maksamansa pohjaosan takaisin.
Myös Eläkeliitto vaatii pohjaosan palautusta kaikkiin leikattuihin eläkkeisiin. Näin hyvitystä saisivat myös pienituloisemmat eläkeläiset.
Liiton mielestä hallituksen ratkaisu korjaa nyt vain kaikkein suurimmat epäoikeudenmukaisuudet. Korvauksen siirtyminen vuoden 2003 loppupuolelle merkitsee, että moni jää käytännössä ilman korvausta.
Hallituksen ratkaisu leikkasi korvauksiin alun perin arvioidusta reilusta 500 miljoonasta markasta lähes puolet. Siirtämällä korvausten maksu vuoden 2003 syksyyn säästäisi kyseisen vuoden kustannuksista vielä noin kaksi kolmasosaa eli 180 miljoonaa markkaa.
Ratkaisu merkitsee alustavien laskelmien mukaan työeläkemaksun korottamista kuntapuolella 0,2 prosenttiyksiköllä.
Yksityisten alojen TEL-maksuun vaikutus on vähäinen eli 0,03 prosentin luokkaa. Valtion puolella ei ole vielä päätetty otetaanko rahat suoraan budjettivaroista vai siirretäänkö osa siitä VEL-maksuun
