Joka kymmenes suomalainen eläkeläinen joutuu tulemaan toimeen pelkällä kansaneläkkeellä, noin 500 eurolla kuukaudessa. Summa on niin pieni, että edes syöminen ei voi olla riittävän monipuolista. Harrastuksiin ei ole sellaisia mahdollisuuksia kuin vireyden ylläpitämiseen tarvittaisiin. Tuolla tulotasolla edullisinakin pidetyt asiat ovat kalliita.
Vaatimattomaan eläkkeeseen joutuvat tyytymään muutkin kuin aina työelämän ulkopuolelle jääneet. Pelkän kansaneläkkeen varassa ovat paljonkin raskasta työtä maataloudessa tehneet, joiden aktiivivuosina maatalouden eläkelaki ei ollut vielä voimassa. Myös työelämässä mukana ollut, pientä palkkaa saanut ja melko varhain työkyvyttömäksi tullut henkilö jää vähäisen eläkkeen varaan.
On helppo yhtyä niukalla eläkkeellä kituuttavan, erikoisravintoa ja lääkkeitä tarvitsevan eläkeläisen näkemykseen, että uusiin vaatteisiin ei juuri jää rahaa, matkailusta puhumattakaan. Heidän on varmasti katkeraa kuunnella puheita hyvinvoinnin kasvusta. Into esimerkiksi äänestämiseen karisee, kun kukaan ei näy tosissaan ajavan pienituloisimpien asioita. Hallitusvastuu on vaihdellut Suomessa laidasta laitaan, mutta muutosta juuri näissä asioissa ei ole tapahtunut.
Tulevaisuudessa on ainakin osalle nyt pieneläkeläisiksi jäävistä luvassa hieman parempaa, kun muun muassa opiskelu ja lasten hoito kerryttävät eläkettä. Yhäkin eläkekertymien ulkopuolelle jää silti muun muassa yhden tai useamman ongelman kanssa eläviä pitkäaikaistyöttömiä. Tilastojen mukaan pitkäaikaistyöttömiä on 170 000. Heissä on paljon sellaisia, jotka jäivät 90-luvun alun laman jalkoihin. Kerran työelämästä pudonneen on usein mahdoton vakuuttaa kykenevänsä yhä vanhaan ammattiinsa. Kansaneläkelaitoksen johtava tutkija Helka Hytti kysyykin täydestä syystä, kuinka tuolle joukolle käy, kun he ovat eläkeiässä.
Suomi sijoittuu eurooppalaisittain erittäin arveluttavasti, kun vertaillaan 65 vuotta täyttäneiden naisten tulotasoa. EU:n alueella he saivat vähemmän tuloja vain Irlannissa ja Kreikassa. Kun Suomessa kaiken lisäksi yhteisöllisyys on nykyisin vähäisempää kuin monissa muissa maissa, suuri osa pieneläkeläisistä joutuu tulemaan toimeen yksin.
Hytin kaipaamat työkokeilut, osatyökyvyttömyysetuudet ja työnantajien riskien minimoiminen ovat kaikki käyttökelpoisia keinoja tilanteen korjaamiseksi. Niiden käyttöönotossa ei pidä viivytellä.
paakirjoitus@kaleva.fi