Elä­ke­läis­muut­to mie­ti­tyt­tää maa­seu­dul­la

Vaikka kaupungeista maaseudulle siirtyvät eläkeläiset onkin nähty suurena tulevaisuuden muuttajaryhmänä, niin maaseudun asukkaiden ja päättäjien näkökulmasta tällainen mahdollisuus tuntuu kuitenkin vielä vieraalta. Tämä käy ilmi Vaasan yliopiston Levón-instituutissa tehdystä tutkimuksesta Maaseudun kutsu - näkemyksiä eläkeläisten maallemuutosta ja kakkosasumisesta.

Vaikka kaupungeista maaseudulle siirtyvät eläkeläiset onkin nähty suurena tulevaisuuden muuttajaryhmänä, niin maaseudun asukkaiden ja päättäjien näkökulmasta tällainen mahdollisuus tuntuu kuitenkin vielä vieraalta. Tämä käy ilmi Vaasan yliopiston Levón-instituutissa tehdystä tutkimuksesta Maaseudun kutsu - näkemyksiä eläkeläisten maallemuutosta ja kakkosasumisesta.

- Eläkeläiset toki hyväksytään osana normaalia muuttoliikettä, mutta keinotekoiseen houkutteluun suhtaudutaan kunnissa varauksella, toteaa fil. maist. Kari Leinamo.

Tutkimusta varten lähetettiin kysely 15 erilaiseen maaseutukuntaan. Kyselyyn vastasi 1 700 kuntalaista, luottamushenkilöä ja viranhaltijaa, jonka lisäksi aineistoa täydennettiin haastatteluilla.

Eläkeläisten maallemuuttoon suhtaudutaan periaatteessa hyvin myönteisesti. Eläkeläismuuttajien uskotaan lisäävän palvelujen määrää ja vilkastuttavan paikkakunnan yhdistystoimintaa. Eläkeläismuuton arvioidaan myös mm. lisäävän verotuloja ja antavan vauhtia kunnan kehittämiseen.

Ilmoita asiavirheestä