Oulu Eläkeläisten toimeentulo muuttui 1990-luvulla vähemmän kuin muun väestön. Tieto käy ilmi Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen julkaisemasta kirjasta Eläkeläisten toimeentulo 1990-luvulla.
Eläkkeelle siirtyvän kohtuullinen kulutus- ja tulotaso on julkaisun mukaan onnistuttu takaamaan hyvin. Eläkeläisten bruttotulot ovat usein yli 60 prosenttia eläkettä edeltäneen ajan tuloista. Tulot vähenevät eläkkeelle siirryttäessä vain harvoin alle puoleen. Kohtuullisen kulutustason säilyminen on eläkepolitiikan keskeinen tavoite.
Toimeentulon
vaihtelut vähäisiä
"Eläkeläiset selvisivät 1990-luvusta kohtuullisesti", sanoo Eläketurvakeskuksen tutkimuspäällikkö Seija Ilmakunnas. Hän toteaa, että laman vaikutukset tuntuivat eläkeläistalouksissa eri tavoin kuin koko väestön keskuudessa. Eläkeläisten toimeentulo koheni 1990-luvun alussa pari vuotta pitempään kuin koko väestön. Laman aiheuttama notkahdus oli lyhyt, ja jo vuonna 1996 toimeentulo ylitti vuoden 1993 tason.
1990-luvun lopulla eläkeläistalouksien toimeentulo koheni muuta väestöä hitaammin. Eläkkeiden reaalinen ostovoima oli kuitenkin 2000-luvun alussa parempi kuin kymmenen vuotta aiemmin.
Eläkeläiset useammin pienituloisia
Eläkeläiset ovat muuta väestöä useammin pienituloisia. Keskimääräistä paremmin toimeentulevien joukossa heitä on muuta väestöä vähemmän. 1990-luvun lopussa eläkeläiset eivät kuitenkaan olleet muuta väestöä useammin köyhiä. Lisäksi keskimääräistä suurempi osuus eläkeläiskodin tuloista kuluu välttämättömyysmenoihin, kuten ruokaan tai asumiseen.
Julkaisun mukaan eläkeläiskotitalouksien tulojen rakenteessa tapahtui 1990-luvulla merkittäviä muutoksia. Työeläkkeitten osuus eläkeläiskotitalouksien bruttotuloista nousi, ja kansaneläkkeiden osuus väheni merkittävästi. Täyttä kansaneläkettä sai 1990-luvun alussa vielä noin 150 000 henkeä, vuonna 2001 enää 110 000 henkeä. Täyttä kansaneläkettä saavien eläke nousi vuosikymmenen aikana hitaammin kuin palkat tai työeläkkeet.
Naisten ja miesten eläketuloissa havaittiin huomattava ero. Vuonna 2001 naisten kokonaiseläke oli kolme neljäsosaa miesten eläkkeistä. Kolme neljäsosaa naisista sai alle 1 000 euroa kuussa, miehistä saman summan sai noin puolet. Kymmenesosa miehistä sai yli 2 000 euroa kuukaudessa, naisista vain pari prosenttia.
Lakimuutokset olivat kauaskantoisia
Julkaisun mukaan eläkelainsäädännön muutoksilla on hillitty tehokkaasti eläkemenojen kasvua. Eläkemenot suhteessa kansantalouden työstä saamiin tuloihin ovat vuonna 2030 kahdeksan ja puoli prosenttia pienemmät kuin ne olisivat, jos lainsäädäntöä ei olisi muutettu. Lakimuutokset alentavat eläkemenojen osuutta bruttokansantuotteesta noin neljällä prosentilla vuonna 2030.
Eläkemenot kasvoivat 1990-luvulla keskimäärin reilut kaksi prosenttia vuodessa. Ilmakunnaksen mukaan kasvun on ennustettu taittuvan vuonna 2030, ja tulevat eläkeuudistukset hillitsevät sitä entisestään.
Vuonna 1994 - 1995 toteutettiin julkisen sektorin eläkeuudistus, jonka myötä julkiset eläke-edut heikkenivät yksityisen sektorin tasolle. Lisäksi kansaneläkkeen pohjaosaa on leikkattu ja työeläkkeen määrää ryhdytty laskemaan viimeisten kymmenen työssäolovuoden ansioitten perusteella.