Keskustelu suomalaisten eläkkeistä on saanut vauhtia kansalaisaloitteesta, jossa perätään työeläkkeen kokoa määrittävän indeksiperusteen muuttamista. Aloitteen taustavoimien mielestä eläkkeiden nykyinen määrittämistapa on epäoikeudenmukainen ja uhkaa ikääntyneiden toimeentuloa.
Tähänkin keskusteluun kiinnostavaa tausta-aineistoa tuli julki maanantaina, kun Eläketurvakeskus julkisti tutkimuksen Suomen eläkeläisten toimeentulon kehityksestä vuosina 1995 – 2015. Selvityksen pohjalta voi päätellä, että nykyinen eläkejärjestelmä toimii vähintään kohtalaisesti.
Selvityksen mukaan keskimääräinen kokonaiseläke on noussut kahdenkymmenen vuoden aikana reaalisesti kolmanneksen. Reipasta nousua ei selitä se, että eläkeperusteita olisi hövelisti kohennettu, vaan pääsyy on siinä, että eläkkeelle jääneiden työurat ovat aikaisempaa pidempiä. Näin myös eläkekarttumat ovat kasvaneet.
Suomalaisen eläkejärjestelmän vähintään kohtuullisesta toimivuudesta kertoo myös se, että eläkeläisistä vain pienellä osalla on toimeentulovaikeuksia. Eläkeläisillä pienituloisuus on kaikkiaan yhtä yleistä kuin väestössä keskimäärin. Tulojen niukkuudesta kärsivät keskimääräistä enemmän alle 55-vuotiaat työkyvyttömyyseläkeläiset ja yksin asuvat eläkeläiset.
Vaikka suomalaiseläkeläisten tulojen ostovoima on tutkimuksen mukaan eurooppalaisen keskitason yläpuolella, vajaat kaksi prosenttia Suomen eläkeläisistä kokee vakavaa aineellista puutetta. Sellaisen ei pitäisi kuulua nyky-Suomessa kenenkään osaan. Näin myös siksi, että niukat tulot tapaavat tuoda mukanaan myös muita ongelmia.
Suomalaisten Suomalaisten eläkeläisten yleiskuvassa on kahdessa vuosikymmenessä tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suurimpiin kuuluu pelkkää kansaneläkettä saavien osuuden putoaminen. Vuonna 1995 lähes puolet 85 vuotta täyttäneistä naisista sai pelkkää kansaneläkettä, mutta vuonna 2015 enää kahdeksan prosenttia.
1990-luvulla pelkän kansaneläkkeen varassa olevista kansalaisista yli kolme neljäsosaa oli naisia mutta enää vain runsaat puolet. Muutos heijastaa naisten työssäkäynnin lisääntymistä, mitä on vaikea pitää muuna kuin myönteisenä kehityksenä.
Keskusteluun taitetusta indeksistä tutkimus ei ota suoraan kantaa, mutta kertoo kuitenkin sen, että eläkeläisten asema suhteessa palkansaajiin on vuoden 1995 jälkeen pysynyt ennallaan: keskieläkkeen taso suhteessa keskiansioihin on koko tarkastelujakson pysynyt käytännössä ennallaan. Notkahdusta ei ole nähty.
Suurempi tulevaisuuden huoli onkin se, millaista eläkettä saavat ne nykyiset nuoret, jotka tekevät ehkä koko työuransa pätkätöitä ja joiden eläkekarttuma jää laihaksi. Näillä näkymin tämä joukko on tulevaisuudessa suuri. Tilanne nostaa esiin kysymyksen, edustavatko nykyiset työeläkkeiden nauttijat sukupolvea, jota joskus tuonnempana luonnehditaan jopa poikkeuksellisen onnekkaaksi.
Pääkirjoitus