Suuri eläkekiista näyttää etäiseltä monen työuraansa vasta aloittelevan silmissä, vaikka se tosi asiassa vaikuttaa nuoriinkin. Nuoria koskevana asiana esillä on ollut lähinnä se, että heitä haluttaisiin hoputtaa pikaisemmin opinnoista työelämään. Kysymys työurien pituudesta osuu silti nuoriin myös näkymättömämmin. Jokainen maksaa varttuneempien eläkkeitä omana työssäoloaikanaan, sillä toisin kuin moni luulee, työeläkettä ei kerätä "omalle tilille odottamaan eläkeikää" vaan yhteiseen pottiin.
Ja laskun suuruus riippuu suuresti siitä, kuinka moni maksamiseen tulevina vuosina osallistuu. Toisin sanoen: paljonko kansakunnan yhteiseen kirjanpitoon kertyy työtunteja, -päiviä ja -vuosia.
--?Työurien tiivistäminen ja pidentäminen on kaikkien ikäluokkien yhteinen etu. Kun maksajia on enemmän, taakka per nenä pienenee, selvittää Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Reija Lilja.
Liljan mukaan suomalaisessa työelämässä on paljonkin "huokoisuutta", jota parantamalla eläkepotin maksaminen helpottuisi kaikille. Suurin ongelma ei suinkaan ole vanhuuseläkeikä, vaan työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien suuri määrä.
Eläkerasitusta jaettava eri ikäisille
Eläkelait ja -kertymät voivat muuttua vielä moneen kertaan, ennen kuin nyt kaksi- tai kolmekymppinen lopettelee työuraansa. Eläkekysymyksiä harrastuksekseen kutsuva toimitusjohtaja Osku Pajamäki näkee kuitenkin nykykeskustelussa huolestuttavia piirteitä, joilla voi olla pitkät jäljet.
--?Olen todella yllättynyt, että nyt on puhuttu puuttumisesta viisikymppisten eläkekertymiin -- siis heidän, jotka jo ajattelevat ja laskevat eläkettään. Se avaa tien sille, että seuraavienkin eläkkeitä voidaan samalla tavalla yllättäen heikentää, Pajamäki sanoo.
Toisaalta Pajamäki pitää myönteisenä sitä, ettei eläkerasitusta lykätä ikuisesti eteenpäin työelämäänsä vasta aloitteleville nuorille, vaan sitä jaetaan.
Lilja ja Pajamäki ovat yhtä mieltä siitä, että suuret ikäluokat ovat päässeet kuin koira veräjästä: he lähtevät hyville työeläkkeille joutumatta maksamaan suuria maksuja.
Pajamäki haluaisi jo sovitun elinaikakertoimen koskemaan myös suuria ikäluokkia. Nuorimpia eniten rokottavan kertoimen ideana on, että keskimäärin pidempään elävät nuoret ikäluokat joutuvat työskentelemään vanhempia pidempään saadakseen yhtä ison eläkkeen.
--?Jo 1940-luvulla syntyneiden eliniän odote on pidentynyt, joten kertoimen pitäisi leikata heidänkin eläkkeitään. Pajamäki sytytti pienimuotoisen sukupolvisodan kirjallaan Ahne sukupolvi, jonka koettiin syyllistävän suuria ikäluokkia.
Löytyykö keinoja jaksamiseen?
Eläkeiän ja kertymien määrittelyä paljon isompi merkitys nuorille työntekijöille voi olla sillä, keksitäänkö jossain vaiheessa ihan oikeita keinoja parantaa työssä jaksamista. Pajamäen mielestä nyt on isojen siirtojen aika, yhtä suurien kuin oli aikanaan äitiysloman käyttöönotto.
--?Jos nyt tarjottaisiin esimerkiksi työelämään juuri siirtyville kerran viidessä vuodessa neljän kuukauden loma, jonka voisi käyttää mihin haluaa, niin tämäntyyppisillä keinoilla voitaisiin saada yhden sukupolven aikana työurat pitenemään 5--6 vuotta.
Lilja on optimisti ja katsoo, että nyt suureksi puheenaiheeksi nousseet eläkejärjestelmän ongelmat voivat kääntyä siunaukseksi pidemmällä aikavälillä. Ne kun pakottavat kaikki osapuolet kysymään, miten työelämää saataisiin muutettua sellaiseksi, että töissä jaksetaan olla.