Eläkkeelle jäädään nyt selvästi myöhemmin kuin takavuosina. Jos kehitys jatkuu tähän suuntaan, tavoitteeksi asetetun eläkeiän saavuttaminen onnistuu.
Eläketurvakeskuksen viime vuoden tilastot ovat mieluisaa luettavaa niille, jotka ovat kantaneet huolta kansalaisten liian varhaisesta eläkkeelle siirtymisestä. Tilastojen mukaan eläkkeelle jäätiin keskimäärin 61,2-vuotiaana, kolme kuukautta myöhemmin kuin vuotta aikaisemmin.
Jos kehitys jatkuu näin, eläkkeelle siirtyminen on asetetussa putkessa. Tavoitteenahan on, että vuonna 2025 keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä olisi vähintään 62,4 vuotta. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, ettei taloudessa oteta vielä suurempia taka-askeleita ja että työkykyisille on tarjolla työtä.
Kansalaisia on patistettu pidentämään työuria, jotta vältettäisiin niin sanottu kestävyysvaje. Tällä tarkoitetaan tilaa, jossa kulutetaan enemmän kuin tienataan. Parhaana keinona vajeen kiinni kuromisessa pidetään työnteon lisäämistä.
Yhtenä keskeisenä työkaluna on eläkeiän nostaminen. Tähän puolestaan tarjoutuu edellytyksiä sitä kautta, että ihmiset elävät aikaisempaa pidempään ja ovat iäkkäämpinä parempikuntoisia kuin ennen.
Näistä lähtökohdista on yritetty etsiä keinoja eläkkeelle siirtymisen myöhäistämiseksi. Viime syksynä työmarkkinajärjestöt saivat pitkällisen väännön jälkeen sovituksi vanhuuseläkkeen alarajan nostamisen 63 vuodesta 65 vuoteen ja ylärajan siirtämisen 70 vuoteen. Tavoite ei toteudu itsestään. Se vaatii muutoksia työelämässä. Työoloja on edelleen kohennettava, jotta ihmiset jaksaisivat työskennellä aikaisempaa pidempään.
Suurin syy eläkeiän alhaisuuteen on työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrässä. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku oli puolestaan merkittävin tekijä viime vuonna tapahtuneeseen eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen. Myös varhennetun vanhuuseläkkeen lakkauttamisella oli vaikutuksensa muutokseen.
Työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle jäi kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Ensimmäisen kerran tällä vuosisadalla määrä putosi alle 20 000:n.
Pitkäksi venähtäneen taloudellisen taantuman vuosina töistä on annettu potkuja paljon etenkin iäkkäämmille työntekijöille. Heidän on vaikea työllistyä uudelleen.
Kehitys on kaksijakoinen. 50–60-vuotiaiden työllistymisen aste on hieman noussut. Mutta jos joutuu työttömäksi, paluu työelämään on osoittautunut melko mahdottomaksi. Ikäluokassa 60–64 työssä on kiinni enää vain 44 prosenttia.
Viime vuonna tapahtunut kehitys antaa uskoa siihen, että edellytykset eläkkeelle siirtymisen iän nostamiselle ovat olemassa ilman sen kovempia raipaniskuja. Kaiken takana on kuitenkin se, että työvoimasta on kysyntää. Se on nyt päällimmäisin ongelma.
Työkyvyttömyyseläkkeellä tai työkyvyttömyyden vuoksi osaeläkkeellä on lisäksi koko joukko ihmisiä, jotka olisivat valmiita työhön, jos siihen tarjottaisiin mahdollisuus. Työelämä on kuitenkin muuttunut niin, ettei eri tavalla vajaatyökykyisille tunnu löytyvän juuri mitään paikkaa.