Pekkarisen eläkeryhmä pidentäisi työuria nostamalla eläkeikää ja tukkimalla työstä poistumisen reittejä. Tavoitteen toteutuminen vaatii muutoksia myös työelämässä.
Valtiovarainministeriön ylijohtajan Jukka Pekkarisen johtaman eläkeasiantuntijaryhmän raportti on lohdullista luettavaa siinä mielessä, ettei eläkejärjestelmän ar-vioida olevan kriisissä.
Kohti vaikeuksia mennään, ellei jotain tehdä, mutta hätäisiin johtopäätöksiin ei ole tarve. Raportti antaa hyviä eväitä eläkeuudistusta valmistelevalle työmarkkinajärjestöjen työryhmälle, jonka pitäisi esittää konkreettisia ehdotuksia syksyllä 2014.
Pekkarisen eläkeryhmän tehtävänä oli ar-vioida vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutuksia ja tarvetta lisätoimiin.
Eläkeuudistuksen jälkeen työurat ovat pidentyneet, vaikka tuolloin alin eläkeikä pudotettiin 65:sta 63 vuoteen. Eläkkeelle siirtyminen tehtiin mahdolliseksi joustavasti 63–68 vuoden iässä.
Tavoitteeksi asetettiin, että 25-vuotiaalle lasketun eläkkeellesiirtymisiän odotteen tulisi olla 62,4 vuotta vuonna 2025. Näin saataisiin hillityksi eläkemaksuihin kohdistuvaa nousupainetta ja supistetuksi julkisen talouden niin sanottua kestävyysvajetta.
Tällä hetkellä ollaan noin 1,5 vuoden päässä tavoitteesta. Eläkeryhmän mukaan tavoitetasoa ei saavuteta ilman lisätoimia.
Lisätoimiksi tarjotaan muun muassa vanhuuseläkkeen alarajan nostoa ja samaan aikaan tapahtuvaa työttömyysputken ja osa-aikaeläkkeelle siirtymisen rajoittamista.
Tilastokeskuksen tuoreimman työvoimatutkimuksen mukaan iäkkäämpien työntekijöiden työssäolo on noussut: 60–64-vuotiaista on työssä nyt 44 prosenttia, kun vastaava luku 1990-luvun puolivälissä oli vain 17 prosenttia.
Suurin muutos on tapahtunut työkyvyttömyyseläkkeissä, joita saa 192 000 ihmistä. Heitä oli pari vuosikymmentä sitten 50 000 enemmän.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla esitti hiljattain eläkeiän sitomista eliniänodotteeseen. Tähän myös eläkeryhmä tähtää. Tilastotietojen perusteella työelämässä pysyminen on lisääntynyt eliniän kohoamisen tahdissa, mutta työryhmän mukaan vauhti ei riitä, koska eliniänodote nousee yhä.
Suomen eläkekeskustelussa on viitattu usein Ruotsin kehitykseen. Ruotsi on Suomen ohella ainoa EU-maa, jossa on joustava 61–67 vuoden eläkeikä.
Ruotsissa 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on koko EU:n mitassa omaa luokkaansa, 65 prosenttia. EU:n keskiarvo on 33 prosenttia, joten Suomi pärjää tässä vertailussa hyvin. Useissa EU-maissa eläkeikä on 65 vuotta, mutta todellisuudessa töistä jäädään pois selvästi aikaisemmin.
Eläkeikään lähestyvien työntekijöiden asenteet Pekkarisen työryhmän esittämään työurien pidentämisen ovat suosiolliset. Enemmistö keski-ikäisistä palkansaajista haluaa selvitysten mukaan työskennellä eläkeiän saavuttamisen jälkeen.
Suurin ongelma tällä hetkellä on työvoiman heikko kysyntä, joka johtuu teollisuuden rakennemuutoksesta ja suhdannetaantumasta. Työvoiman vähentäminen on tapahtunut poistamalla työtekijöitä ikähaarukan yläpäästä. Työurien pidentäminen edellyttää muutosta tähän.