Veturinkuljettajan työ on pitänyt hyvin paikkansa monen pojan ja yhä useamman tytönkin toiveammattina. Monenlaisiin rautatieläistöihin parhaillaan näyttävästi väkeä rekrytoivalla VR-yhtymällä on mistä valita: veturinkuljettajakurssin vajaata 50 paikkaa haki keväällä 2 500 ihmistä.
Oululainen Esa Vanhatalo on viihtynyt monenlaisten vetureiden ohjaamossa kohta 32 vuotta. 55 vuoden eläkeikä on täynnä viiden vuoden päästä.
"Kovastihan meitä pian eläköityviä on houkuteltu jatkamaan. Veturinkuljettajia on 1 900, ja ainakin kolmasosa jää eläkkeelle lähivuosina. Kiire tulee uuden väen kouluttajille, varsinkin kun junaliikenne tuntuu vain kasvavan."
Vanhatalo on kokenut urallaan monet isot muutokset. Koneapulaiset jätettiin kyydistä jo 14 vuotta sitten.
Yksin kannettavaa suurta vastuuta on saatu helpottamaan monenlaista tekniikkaa, tärkeimpänä automaattinen kulunvalvonta.
Tällä kertaa Vanhatalon takana, kolmen veturin vetämänä kolistelee kohti Oulua vain 1 300 tonnin juna, lastina muun muassa koksia ja pellettiä.
Raskaimmat malmijunat ovat lähes 900 metrin mittaisia ja painavat 5 000 tonnia. Konkreettisimmin suuri vastuu tulee kuitenkin kuljettajan mieleen, kun vedettävänä on satojen ihmisten yöjuna. "Siellä nukutaan läpi Suomen melkoista vauhtia etenevässä junassa. Automatiikkaa on, mutta kuljettaja kantaa vastuun."
Vaikka juna kiitää kiskoilla ohjaamatta, kuljettaja ei juuri voi istuimeltaan matkan aikana nousta. Jos lattiassa olevaa levyä, "kuolleen miehen kytkintä" ei liikauteta pienin väliajoin, järjestelmä pysäyttää lopulta koko junan.
"Vastuu ei tunnu hankalalta, kun on varma, että osaa hommansa. Ja onhan tässä työssä melkoisella aitiopaikalla. Vuodenaikojen vaihtelun näkee veturin ohjaamosta hienosti. Kotkaa ja ilvestäkin olen päässyt ihailemaan", Vanhatalo muistelee.
Kaikkiin ammatteihin ei rautateilläkään väkeä saada kovin helposti. Esimerkiksi kumipyöräpuolen kuljetuksiin tarvitaan tehostettua rekrytointia.
Elinkeinoelämän keskusjärjestön tekemän tiedustelun mukaan puolella sen jäsenyrityksistä oli viime vuonna vaikeuksia uusien työntekijöiden palkkauksessa. Työmarkkinoilta poistuu vuosittain 10 000-20 000 ihmistä enemmän kuin uusia tulee tilalle.
Hankalimmin täytettäviä ovat muun muassa asentajien, myyjien, vartijoiden, tarjoilijoiden, hitsaajien, siivoojien ja rakennustyöntekijöiden paikat.