Talousasioiden alivaltiosihteeri, valtiotieteen tohtori Vesa Vihriälä, 50, myhäilee tyytyväisenä työhuoneessaan valtioneuvoston linnassa: Suomen taloudessa menee taas hyvin eikä maailmaltakaan ole tiedossa vaikeuksia.
Hän johtaa talousneuvoston sihteeristöä, joka tutkii Suomen taloudellista toimintaympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Talousneuvoston puheenjohtajana toimii pääministeri Matti Vanhanen (kesk.).
Vihriälä muistuttaa, että vaikka Suomella nyt meneekin EU-maista ehkä parhaiten, talouden kasvuvauhti hiljenee jossain vaiheessa vääjäämättä ja siihen pitää varautua.
"Energian hinta on kivunnut korkeaksi, mutta yllättäen sen vaikutus talouskasvuun on jäänyt vähäiseksi."
Vihriälän mukaan Suomen talous lepää varsin vahvalla pohjalla: julkinen talous on ylijäämäinen, inflaatio on hyvin hallinnassa ja työllisyys näyttää paranevan tasaisesti. Työmarkkinoilla ilmenee jo pulaa ammattiväestä, mutta pullonkaulat eivät vielä ole kovin vakavia.
Työpaikkatavoite
voi jäädä tavoitteesta
Hallitus asetti 2003 kunnianhimoiseksi tavoitteekseen 100 000 uutta työpaikkaa vaalikaudella. Tähän mennessä on saavutettu noin 65 000 työpaikkaa ja aikaa on jäljellä runsas puoli vuotta.
"Voi olla, että jäämme jonkin verran tavoitteesta. Pääsemme kuitenkin aika lähelle. Lopputulos on parempi kuin hallituksen alkutaipaleella uskottiin. Vuonna 2003 työllisyys jopa heikkeni ja kävi 15 000 työpaikkaa pakkasen puolella. Uusien työpaikkojen määrä asettuu haarukkaan 80 000-100 000", arvioi Vihriälä.
Hallituksen työllisyystavoite on vielä kunnianhimoisempi kuin uusien työpaikkojen. Vuoteen 2011 mennessä Suomen työllisyysasteen eli työssäkäyvien osuuden väestöstä pitäisi nousta nykyisestä 69 prosentista 75 prosenttiin.
"Tavoite voi olla liian vaativa. Se vaatisi erinomaisen vahvaa talouskasvua ja sellaista työmarkkinoiden joustavuutta, ettei työvoimakapeikkoja syntyisi."
Pohjois- ja Itä-Suomi
menettävät asukkaita
Kuntien välinen muuttoliike oli viime vuonna noin 290 000 henkilöä. Väki muuttaa pohjoisesta ja idästä etelään ja länteen.
"Suuret ikäluokat valmistautuvat siirtymään eläkkeelle, jolloin työtilaisuuksia avautuu eri puolilla Suomea kymmenin tuhansin. Tulee iso aalto, joka tasaa työllistymismahdollisuuksia tasaisesti eri puolilla Suomea," painottaa Vihriälä.
Hänen mukaansa matkailu on jo tuonut tuhansia uusia työpaikkoja Pohjois- ja Itä-Suomeen. Esimerkiksi Ruka, Levi ja Saariselkä houkuttelevat työvoimaa koko Suomesta.
Rakennemuutos iskee nyt teollisuuden työpaikkoihin, joita viedään Suomesta pois halvemman työvoiman maihin. Vihriälä painottaa, että maataloudessa rakennemuutosta on eletty yhtä mittaa 1960-luvulta lähtien. "Maataloudessa rakennemuutos menee kuin juna koko ajan. Teollisuudessa työpaikat katoavat sykäyksittäin ja se noteerataan näyttävästi julkisuudessa kuten esimerkiksi paperiteollisuuden työvoimavähennykset."
Vihriälä sanoo, että valtiovarainministeriön esittämä 500 euron muuttoavustus on pieni summa eikä sillä ole suurta merkitystä. "Se ei tyhjennä maaseutua eikä auta suuresti työvoiman liikkuvuudessa. Työttömien auttaminen muuttamisessa, kun se työn saamiseksi on välttämätöntä, on toki perusteltua."