Kokonaiseläke on Suomessa keskimäärin noin puolet työssä käyvän palkasta, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tuoreesta tutkimusraportista. Raportin mukaan eläkeläisten toimeentulo nousee kuitenkin 70 prosenttiin ammatissa toimivien tasosta, kun otetaan huomioon eläkeläisen kanssa samassa kotitaloudessa asuvien tulot, verotus ja tulonsiirrot.
Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa, miten eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo ovat kehittyneet vuosina 1990--2005. Tänä aikana eläkkeensaajien kokonaiseläke on noussut noin viidenneksen.
Eläkkeiden suuruus palkkoihin verrattuna on viimeisten 15 vuoden aikana pysynyt aika lailla samassa. Poikkeuksena ovat lamavuodet, jolloin palkat eivät juuri nousseet. Tämän vuoksi 1990-luvun alussa keskimääräiset eläkkeet nousivat hetkellisesti noin 55 prosenttiin keskimääräisistä palkoista.
-- Vaikka bruttotuloilla mitaten eläkeläiset ovat säilyttäneet asemansa palkansaajiin nähden, eläkeläisten nettotulot ovat heikentyneet työssä käyviin verrattuna, koska eläkeläisten verotus on keventynyt vähemmän, huomauttaa erityisasiantuntija Arto Laesvuori raportissa.
Puolet saa alle tonnin
Viime vuonna kokonaiseläke oli keskimäärin 1 157 euroa kuukaudessa. Silti noin puolet eläkeläisistä sai eläkettä alle 1 000 euroa kuussa. Runsaat kolme prosenttia eläkeläisistä sai eläkettä kuukausittain yli 2 500 euroa.
Naisten kokonaiseläke on keskimäärin 78 prosenttia miesten eläkkeestä, mikä on hieman enemmän kuin ennen.
Vuosina 1992--2005 vanhuuseläkkeiden taso nousi reaalisesti runsaalla 200 eurolla kuukaudessa. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että alkavat eläkkeet ovat aiempia suurempia ja vastaavasti päättyneet eläkkeet keskimääräistä pienempiä.
Eläkkeensaajien tuloista keskimäärin noin 90 prosenttia koostuu lakisääteisistä eläkkeistä. Lakisääteisiin eläkkeisiin kuuluu työeläke ja sitä täydentävä kansaneläke. Loput tuloista tulevat ansiotuloista ja yksilöllisistä eläkevakuutuksista.
Köyhyysriski sama kuin muilla
Eläkeläisten köyhyysriski on suurin piirtein sama kuin koko väestölläkin. Köyhyysuhan alla elää arviolta noin 150 000 eläkeläistä. Viimeisten noin kymmenen vuoden aikana eläkeläiskotitalouksien köyhyysriski on kaksinkertaistunut.
Alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten ja yli 75-vuotiaiden naisten eläkkeet ovat huomattavasti pienempiä kuin muilla. -- Kolmas ryhmä, jonka eläkkeet jäävät pieniksi, on lamavuosien työttömät ja pitkään työttömänä olleet, sanoo johtava tutkija Eila Tuominen Eläketurvakeskuksesta.
15 vanhan EU-maan vertailussa suomalaisten eläkeikäisten ostovoima on pienimmästä päästä. Eläkeläisten toimeentulon jakautuminen on Suomessa kuitenkin tasaisempi kuin vertailumaissa keskimäärin, vaikka Suomessa ei ole eläkekattoa. Eläkeikäisten miesten köyhyysriski on Suomessa vanhojen EU-maiden alimpia, kun taas naisilla se on keskitasoa.