EU:n eläinsuojelutarkastuksissa Suomessa ilmeni viime vuonna rikkomuksia selvästi aikaisempaa enemmän.
Laiminlyöntien kasvu on merkittävä. Määräysten rikkomuksia havaittiin peräti 28 prosentilla tiloista, kun luku on menneinä vuosina pysytellyt 20 prosentin tuntumassa.
Tämä ei ole enää selitettävissä sillä, että laiminlyönnit olisivat vain yksittäistapauksia, vaan eläinsuojelun vähimmäisvaatimusten noudattamatta jättäminen näyttää olevan yleinen vitsaus.
EU-tarkastajat kävivät viime vuonna lähes 700 tilalla, joilla oli yhteensä 600 000 tuotantoeläintä. Eläinten olosuhteiden kannalta tilanne oli heikentynyt kaikilla muilla paitsi lammas- ja vuohitiloilla. Lammas- ja vuohitiloja Suomessa on vähän ja niiden taloudellinen merkitys on vaatimaton.
Osittain takavuosia murheellisempaa tulosta selittää se, että tarkastuksia tekivät nyt ensimmäistä kertaa valvontoihin erikoistuneet aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit, kun niitä aikaisemmin suorittivat kunnaneläinlääkärit. Muutoksen myötä valvonta oli nyt yhdenmukaisempaa kuin ennen. Voi vain arvailla, olisiko tulos ollut entisenlainen, jos tarkastukset oltaisiin tehty vanhaan malliin.
Tulokseen vaikutti sekin, että tarkastuksia ja piilotarkastuksia tehtiin enemmän ja osittain kohdennettuna tiloille, joilla arveltiinkin olevan ongelmia.
Yleisesti havainnot liittyivät eläinten pitopaikkojen ahtauteen ja epäsiisteyteen, sai-rauksien hoitoon sekä erilaisten virikemateriaalien puuttumiseen.
Eniten epäkohtia paljastui turkistarhoilla. Yli 60 prosenttia tarhoista huomautettiin rikkomuksista.
Kyse on jo niin suuresta osuudesta turkistarhoja, että voidaan puhua jo systemaattisesta laiminlyönnistä. Kaikki tarhurit eivät ota todesta eläinten olojen parantamiseen tähtääviä vaatimuksia.
Ei luulisi olevan ylivoimaista korjata häkkien rakenteissa olevat ja eläimille loukkaantumisvaaran aiheuttavat rautalanganpätkät. Tai lisätä virikkeitä ja makuuhyllyjä, joiden on todettu lisäävään ahtaissa ja lajille vähemmän tyypillisissä oloissa elävien eläinten hyvinvointia.
Aikaisempaa selvästi enemmän laiminlyöntejä havaittiin myös sikatiloilla. Sikatilat kamppailevat parhaillaan pahimmassa talou-
dellisessa kriisissä sitten EU:hun liittymisen. Tämä ei kuitenkaan anna oikeutta laistaa eläintenhoidossa.
Laissa on määrätty vähimmäisvaatimukset siitä, miten eläimiä tulee kohdella. Toki aina paremmin asioita saa hoitaa.
Laiminlyönnit eivät Eviran mukaan joitakin poikkeuksia lukuunottamatta johdu tietämättömyydestä tai ammattitaidon puutteesta, vaan siitä, että tiloilla koetaan eläinten hyvinvointia parantavat toimet tulosta heikentäviksi tekijöiksi.
Suomessa on ollut kunnia-asia hoitaa eläimiä hyvin. Yleisenä maalaisjärkisenä viisautena on pidetty ajatusta, jonka mukaan vain hyvin pidetty eläin tuottaa hyvin. Tämän viisauden soisi elävän jatkossakin.